Väitös pk-yritysten osaamisvaatimuksista e-kaupassa

Äskettäin on julkaistu Jyväskylän yliopistossa väitöskirja, joka saatavilla myös pdf-muodossa:

Ovaskainen M (2010): Qualification Requirements of SMEs in Internet-based Electronic Commerce – Findings from Finland. Jyväskylä Studies in Business and Economics 87.

Kirja vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta, onhan aihe hyvin keskeinen tämän projektin kannalta. Mainittakoon, että aineisto on kerätty 2000-luvun alkupuolella ja informantteina on käytetty sähköisen kaupankäynnin asiantuntijoita korkeakouluista ja yrityksistä sekä pk-yritysten edustajia (yrittäjät, johtajat) monilta eri kaupan aloilta (päivittäistavarat, musiikki, tietokoneohjelmat, huonekalut, puutarhanhoito, kukat, liikunta, matkatoimisto, autot, kirjat).

Miltä nämä osaamivaatimukset sitten näyttävät Ovaskaisen väitöskirjan mukaan? Asia voidaan kenties tiivistää seuraavanlaiseen kuvaan (muokattu Ovaskainen 2010):

Pk-yritysten osaamisvaatimukset e-kaupassa

Pk-yritysten osaamisvaatimukset e-kaupassa

Muutamia ajatuksia yllä mainituista asioista heräsi:

Kyseessä ovat yrityskohtaiset osaamisvaatimukset, eivät yksilökohtaiset osaamisvaatimukset. Millä tavalla näitä tuloksia voisi tulkita ammattikorkeakouluympäristössä, opetuksessa sekä TKI-toiminnassa?

Tuloksista nähdään, että sähköinen kaupankäynti liity niinkään teknologiaan, vaan liiketoiminnan ja asiakasuhteiden hallintaan ja innovointiin. On tietysti ymmärrettävä teknologisten ratkaisujen luonne ja sovellettavuus yrityksen toimintaan. Toteutukset ja teknologinen erityisosaaminen voidaan hankkia ulkopuolisilta partnereilta.

Epäsuorien markkinointikanavien merkitys on nykypäivänä korostunut, ns. sosiaalisesta mediasta puhutaan paljon ja asiaa kehitellään monissa yrityksissä. Internet-markkinoinnin merkitys on ylipäätään nykyään suurempi ja asia herättää mielenkiintoa.

Mobiilisovellusten merkitys sähköisessä kaupankäynnissä on kasvanut tai tulee kasvamaan jatkossa? Tätä on ennusteltu jo monia vuosia, mutta mielenkiintoisten sovellusten tarjonta lisääntyy nyt koko ajan.

Mitkä seikat korostuvat eri toimialoilla? Esimerkiksi matkailussa logistiikka liittyy palveluntuotantoon (matkailijoiden fyysinen siirtäminen kohteeseen, kohteessa ja kohteesta takaisin lähtöalueelle), mutta matkailutuotteiden myynnissä jakelukanavalla (mistä kanavista matkailija saa tuotteemme ostettua/varattua) on myös suuri merkitys. Fyysisten tavaroiden kaupassa kyse on niiden toimittamisesta asiakkaalle nopeasti ja helposti ostotapahtuman jälkeen. Entä mikä on logistiikan rooli hoiva-alalla, esimerkiksi vanhusten kuntoutuspalveluissa?

Verkkokauppaa tukevia logistiikkapalveluja ja toisaalta maksujärjestelmiä on nykyään saatavilla paljonkin. Vähentääkö tämä logistiikkaosaamisen tarvetta? Täytyy tietysti ymmärtää mitä on ostamassa ja vertailla palveluja, jos verkkokauppaa aikoo harjoittaa.

Strateginen yhteistyö matkailussa (esim. yritysten verkoston matkakohteissa) korostuu, toisaalta yhteistyön merkitys tuntuisi olevan suuri myös hoiva-alalla kunnallisten tilaajien ja yksityisten tuottajien välillä.

Kaiken kaikkiaan Ovaskaisen malli vaikuttaa järkevältä ja relevantilta, ainakin se antaa tiettyjä näkemyksiä, joita tämän projektin puitteissa voisi soveltaa.

Jätä kommentti