Matkailun internet-markkinointi venäläisille -koulutus Vuokatissa 22.8.

Kainuun matkailun sähköinen markkinointi-hankkeen yhteistyökumppanit

MATKAILUN INTERNET-MARKKINOINTI VENÄLÄISILLE

Aika:          torstai 22.8.2013, klo 8:45–14:00
Paikka:      Angry Birds Activity Park Vuokatti, Lastaajantie 3, Vuokatti
Kouluttaja: Mika Tonder, Mediatalo Toimelias Oy

Koulutus on suunnattu lähinnä hankkeeseen osallistuvien matkailukeskusten yrityksille. Koulutuksen tavoitteena on luoda yleiskuva matkailun internet-markkinoinnista Venäjälle, ymmärtää venäläistä matkailijaa internetin käyttäjänä ja syventyä tarkemmin Venäjän markkinoinnissa käytettäviin kanaviin ja työkaluihin sekä venäläisten online-maksutapoihin.

Ohjelma:

  • Venäläinen matkailija internetin käyttäjänä
  • Keskeisimmät jakelukanavat venäläisessä Internetissä
  • Yrityksen sähköinen liiketoimintaprosessi (markkinointi + myynti) Venäjällä
  • Yrityksen näkyvyyden kehittäminen venäläisessä Internetissä
  • Yrityksen venäjänkieliset verkkosivut ja verkkosivujen optimointi venäläisiin hakukoneisiin
  • Venäjän Internet‐markkinoinnin työkalut
  • Markkinointi venäläisessä sosiaalisessa mediassa
  • Verkkokauppa Venäjälle

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 13.8
Koulutus on maksuton

Kajaanin ammattikorkeakoulu
Kainuun matkailun sähköisen markkinoinnin kehittäminen
Esa Järvenoja, Projektipäällikkö
esa.jarvenoja(at)kamk.fi
044 7101369

Syksyn ohjelmaa

Kesätauon jälkeen SLOK-projektin ja hiljalleen myös Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminta taas jatkuu.

SLOK-projekti järjestää seuraavat koulutukset ammattikorkeakoulun opetushenkilöstölle:

  • Sähköisen taloushallinnon seminaari. Puhujina Tieken edustaja, SOK Palveluässän edustaja ja Netbaronin edustaja.
  • Liiketoimintaprosessien sähköistäminen -koulutus.
  • Verkkoviestinnän koulutus.
  • Matkailun mobiilimarkkinoinnin koulutus.

Syksyllä käynnistyy opetussuunnittelmien päivittäminen ja projektin kautta tuodaan tähän työhön sähköisen liiketoiminnan näkökulmaa, kohteena liiketalouden koulutusohjelmat ja matkailun koulutusohjelmat.

Kajaanin ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuspalvelut järjestävät Sähköisen liiketoiminnan erikoistumisopinnot seuraavan lukuvuoden aikana.

Kainuun matkailuyritysten näkemyksiä ja tarpeita sähköisen liiketoiminnan suhteen selvitetään syksyn aikana eri alueilla, mainittakoon esim. Ukkohalla ja Wild Taiga.

Syyskuussa järjestetään eTourism-seminaari, johon SLOK-projektin on syytä osallistua. Teemana tänä vuonna vahvasti mobiilisuus matkailussa.

Muutakin on tulossa, mutta niistä lisää asioiden varmistuessa.

KAMK:n opetushenkilöstö voi suunnatta projektin työtilaan Moodleen, jossa on lisää tietoa toiminnasta.

Väitös pk-yritysten osaamisvaatimuksista e-kaupassa

Äskettäin on julkaistu Jyväskylän yliopistossa väitöskirja, joka saatavilla myös pdf-muodossa:

Ovaskainen M (2010): Qualification Requirements of SMEs in Internet-based Electronic Commerce – Findings from Finland. Jyväskylä Studies in Business and Economics 87.

Kirja vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta, onhan aihe hyvin keskeinen tämän projektin kannalta. Mainittakoon, että aineisto on kerätty 2000-luvun alkupuolella ja informantteina on käytetty sähköisen kaupankäynnin asiantuntijoita korkeakouluista ja yrityksistä sekä pk-yritysten edustajia (yrittäjät, johtajat) monilta eri kaupan aloilta (päivittäistavarat, musiikki, tietokoneohjelmat, huonekalut, puutarhanhoito, kukat, liikunta, matkatoimisto, autot, kirjat).

Miltä nämä osaamivaatimukset sitten näyttävät Ovaskaisen väitöskirjan mukaan? Asia voidaan kenties tiivistää seuraavanlaiseen kuvaan (muokattu Ovaskainen 2010):

Pk-yritysten osaamisvaatimukset e-kaupassa

Pk-yritysten osaamisvaatimukset e-kaupassa

Muutamia ajatuksia yllä mainituista asioista heräsi:

Kyseessä ovat yrityskohtaiset osaamisvaatimukset, eivät yksilökohtaiset osaamisvaatimukset. Millä tavalla näitä tuloksia voisi tulkita ammattikorkeakouluympäristössä, opetuksessa sekä TKI-toiminnassa?

Tuloksista nähdään, että sähköinen kaupankäynti liity niinkään teknologiaan, vaan liiketoiminnan ja asiakasuhteiden hallintaan ja innovointiin. On tietysti ymmärrettävä teknologisten ratkaisujen luonne ja sovellettavuus yrityksen toimintaan. Toteutukset ja teknologinen erityisosaaminen voidaan hankkia ulkopuolisilta partnereilta.

Epäsuorien markkinointikanavien merkitys on nykypäivänä korostunut, ns. sosiaalisesta mediasta puhutaan paljon ja asiaa kehitellään monissa yrityksissä. Internet-markkinoinnin merkitys on ylipäätään nykyään suurempi ja asia herättää mielenkiintoa.

Mobiilisovellusten merkitys sähköisessä kaupankäynnissä on kasvanut tai tulee kasvamaan jatkossa? Tätä on ennusteltu jo monia vuosia, mutta mielenkiintoisten sovellusten tarjonta lisääntyy nyt koko ajan.

Mitkä seikat korostuvat eri toimialoilla? Esimerkiksi matkailussa logistiikka liittyy palveluntuotantoon (matkailijoiden fyysinen siirtäminen kohteeseen, kohteessa ja kohteesta takaisin lähtöalueelle), mutta matkailutuotteiden myynnissä jakelukanavalla (mistä kanavista matkailija saa tuotteemme ostettua/varattua) on myös suuri merkitys. Fyysisten tavaroiden kaupassa kyse on niiden toimittamisesta asiakkaalle nopeasti ja helposti ostotapahtuman jälkeen. Entä mikä on logistiikan rooli hoiva-alalla, esimerkiksi vanhusten kuntoutuspalveluissa?

Verkkokauppaa tukevia logistiikkapalveluja ja toisaalta maksujärjestelmiä on nykyään saatavilla paljonkin. Vähentääkö tämä logistiikkaosaamisen tarvetta? Täytyy tietysti ymmärtää mitä on ostamassa ja vertailla palveluja, jos verkkokauppaa aikoo harjoittaa.

Strateginen yhteistyö matkailussa (esim. yritysten verkoston matkakohteissa) korostuu, toisaalta yhteistyön merkitys tuntuisi olevan suuri myös hoiva-alalla kunnallisten tilaajien ja yksityisten tuottajien välillä.

Kaiken kaikkiaan Ovaskaisen malli vaikuttaa järkevältä ja relevantilta, ainakin se antaa tiettyjä näkemyksiä, joita tämän projektin puitteissa voisi soveltaa.