Matkailun internet-markkinointi venäläisille -koulutus Vuokatissa 22.8.

Kainuun matkailun sähköinen markkinointi-hankkeen yhteistyökumppanit

MATKAILUN INTERNET-MARKKINOINTI VENÄLÄISILLE

Aika:          torstai 22.8.2013, klo 8:45–14:00
Paikka:      Angry Birds Activity Park Vuokatti, Lastaajantie 3, Vuokatti
Kouluttaja: Mika Tonder, Mediatalo Toimelias Oy

Koulutus on suunnattu lähinnä hankkeeseen osallistuvien matkailukeskusten yrityksille. Koulutuksen tavoitteena on luoda yleiskuva matkailun internet-markkinoinnista Venäjälle, ymmärtää venäläistä matkailijaa internetin käyttäjänä ja syventyä tarkemmin Venäjän markkinoinnissa käytettäviin kanaviin ja työkaluihin sekä venäläisten online-maksutapoihin.

Ohjelma:

  • Venäläinen matkailija internetin käyttäjänä
  • Keskeisimmät jakelukanavat venäläisessä Internetissä
  • Yrityksen sähköinen liiketoimintaprosessi (markkinointi + myynti) Venäjällä
  • Yrityksen näkyvyyden kehittäminen venäläisessä Internetissä
  • Yrityksen venäjänkieliset verkkosivut ja verkkosivujen optimointi venäläisiin hakukoneisiin
  • Venäjän Internet‐markkinoinnin työkalut
  • Markkinointi venäläisessä sosiaalisessa mediassa
  • Verkkokauppa Venäjälle

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 13.8
Koulutus on maksuton

Kajaanin ammattikorkeakoulu
Kainuun matkailun sähköisen markkinoinnin kehittäminen
Esa Järvenoja, Projektipäällikkö
esa.jarvenoja(at)kamk.fi
044 7101369

Mainokset

Sähköisen taloushallinnon seminaari 19.8.2010

Projekti järjesti Kajaanin ammattikorkeakoulun liiketalouden opetushenkilöstölle suunnatun seminaarin aiheesta Sähköinen taloushallinto. Kyseinen tilaisuus tukee opetuksen kehittämistä sähköisen taloushallinnon näkökulmasta, halusimme tässä vaiheessa saada näkemyksiä alan haasteista ja mahdollisuuksista sekä eri tyyppisten yritysten kokemuksia asiasta.

Seminaariin saimme puhujiksi Martti Fromin Tiekestä, Tuija Kuivalaisen SOK Palveluässästä sekä Harri Lukkarin Talenomilta. Martti antoi omassa puheenvuorossaan näkemyksiä siitä, mihin sähköinen taloushallinto on menossa, Tuija kertoi SOK:n ”sisäisen tilitoimiston” toiminnasta ja Lukkari siitä, miten sähköisiä palveluja on Talenomilla toteutettu.

SOK Palveluässän toiminnasta suuri osa on sijoitettu Kajaaniin Renforsin rantaan ja on tärkeä yhteistyökumppani ammattikorkeakoululle – sekä suuri työllistäjä alueella. Taloushallinnon alalla todettiin olevan jo tai olevan tulossa jonkinasteinen työvoimapula.

Projektipäällikkö alusti aiheesta sähköisen liiketoiminnan osaaminen, esitys on nähtävissä alla:

Joitain muistiinpanoja seminaarin kuluessa käsitellyistä asioista:

  • Verkoston näkökulma otettava huomioon, ei vain yksittäinen yritys
  • Oikean ja reaaliaikaisen tiedon merkitys yrityksen (ja verkoston) johtamisessa
  • Verkkolaskutus on yksi keskeinen tekijä
  • Automatisoinnin ja integroinnin mahdollisuuksia on edelleen käyttämättä
  • Suomi alkaa jäämään EU:sta jälkeen sähköisen taloushallinnon ja verkkolaskutuksen kehityksessä
  • Julkinen sektori sähköistyy väistämättä – entä yritykset?
  • SEPA:n käyttöönotto kiireellinen asia
  • Hyödyt – onko rahallisia hyötyjä vai muita hyötyjä?
  • Muutoksen mahdollisimman hallittu johtaminen
  • Muutoksen kattavuus – toimintatapojen kehittäminen ja pitkälle viety integraatio
  • Taloushallinnon työntekijän tulisi ymmärtää oman työnsä merkitys kokonaisuuden kannalta
  • Keskittymiskehitys ja ulkoistuskehitys – palvelukeskukset
  • Prosessien jatkuvaa kehittäminen
  • Työelämässä käytetään erilaisia suoritusmittareita
  • Sähköisten palvelujen käyttöastetta nostettava – palvelujen paketointi ja markkinointi

Suuret kiitokset seminaarin esiintyjille ja osallistujille. Yhteistyö varmasti jatkuu muodossa jos toisessakin!

Jatkoa sähköisen liiketoiminnan osaamisvaatimuksiin: matkailu

Jatkona aiempaan artikkeliin alla olevassa taulukossa on hyvin varhaisessa vaiheessa oleva pohja siitä, mitä sähköisen liiketoiminnan osaaminen voisi matkailualalla olla. (ks. myös Ovaskainen 2010)

Matkailuala on siitä ongelmallinen, että liiketoiminnan muotoja on monia: majoitus, ravintolat, aktiviteetit, tapahtumat, liikenne, matkanjärjestäminen. Osaamisessa ja toimintaympäristössä on eroja näiden välillä ja toisaalta ne kaikki kytkeytyvät toisiinsa. Asiaa lähestytään tällä kerralla aktiviteettipalvelujen tuottajan näkökulmasta.

Sähköisen liiketoiminnan osaamisvaatimuksia matkailualalla

Sähköisen liiketoiminnan osaamisvaatimuksia matkailualalla

Taulukossa olevat osaamisulottuvuudet (strategia, markkinointi, teknologia) eivät ole aivan selvärajaisia ja ovat kytköksissä toisiinsa: strategiassa täytyy ottaa kantaa markkinointiin ja teknologiaan. Strategiat voivat olla pienissä ohjelma- ja aktiviteettipalveluyrityksissä epämääräisiä, mutta todennäköisesti jonkinlainen toiminnan idea ja suunnitelma on olemassa – paperilla tai muuten. Ytimenä on siis tarkastella tätä toiminnan ideaa tietotekniikan hyödyntämisen kannalta.

Osaamisen muodot voidaan hahmottaa ymmärryksen ja tietämisen, suunnittelun ja työvälineiden kautta. Strategisella tasolla työvälineet ovat ehkä enemmän menetelmiä tai toimintamalleja – dokumentithan tuotetaan pitkälti tavallisilla toimisto-ohjelmistoilla.

Mitä aktiviteettipalveluja tarjoavassa yrityksessä pitäisi tietää markkinoinnista, asiakassuhteista, teknologiasta ja logistiikasta? Tähän palataan joskus myöhemmin, lukijoilta toivotaan kommentteja 🙂

Korkeakoulutuksen kannalta nämä osaamisvaatimukset tulisi vielä järkevästi jakaa AMK-tutkintojen, YAMK-tutkintojen ja täydennyskoulutuksen kesken (esim. ammatilliset erikoistumisopinnot). YAMK-opinnoissa korostuu johtamisen ja organisaation kehittämisen näkökulma monesti, joten juuri tämä strateginen osaamisulottuvuus olisi hyvin kotonaan sillä tasolla.

Lopuksi:

Tämän vuoden restonomi-opiskelijoiden välisen Resto-kilpailun voiton vei Kajaanin ammattikorkeakoulun joukkue – onnea voittajille!

Merkillepantavaa oli, että yhtenä tehtävänä oli kehittää matkailukeskuksen uusasiakashankintaa sosiaalisen median kautta.

Tämä lienee yksi viite siitä, mitä pitäisi ottaa huomioon sähköiseen liiketoimintaan liittyvässä markkinoinnin ja asiakassuhteiden -osaamisulottuvuudessa?

Lähteet

Ovaskainen M (2010): Qualification Requirements of SMEs in Internet-based Electronic Commerce – Findings from Finland. Jyväskylä Studies in Business and Economics 87.

Väitös pk-yritysten osaamisvaatimuksista e-kaupassa

Äskettäin on julkaistu Jyväskylän yliopistossa väitöskirja, joka saatavilla myös pdf-muodossa:

Ovaskainen M (2010): Qualification Requirements of SMEs in Internet-based Electronic Commerce – Findings from Finland. Jyväskylä Studies in Business and Economics 87.

Kirja vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta, onhan aihe hyvin keskeinen tämän projektin kannalta. Mainittakoon, että aineisto on kerätty 2000-luvun alkupuolella ja informantteina on käytetty sähköisen kaupankäynnin asiantuntijoita korkeakouluista ja yrityksistä sekä pk-yritysten edustajia (yrittäjät, johtajat) monilta eri kaupan aloilta (päivittäistavarat, musiikki, tietokoneohjelmat, huonekalut, puutarhanhoito, kukat, liikunta, matkatoimisto, autot, kirjat).

Miltä nämä osaamivaatimukset sitten näyttävät Ovaskaisen väitöskirjan mukaan? Asia voidaan kenties tiivistää seuraavanlaiseen kuvaan (muokattu Ovaskainen 2010):

Pk-yritysten osaamisvaatimukset e-kaupassa

Pk-yritysten osaamisvaatimukset e-kaupassa

Muutamia ajatuksia yllä mainituista asioista heräsi:

Kyseessä ovat yrityskohtaiset osaamisvaatimukset, eivät yksilökohtaiset osaamisvaatimukset. Millä tavalla näitä tuloksia voisi tulkita ammattikorkeakouluympäristössä, opetuksessa sekä TKI-toiminnassa?

Tuloksista nähdään, että sähköinen kaupankäynti liity niinkään teknologiaan, vaan liiketoiminnan ja asiakasuhteiden hallintaan ja innovointiin. On tietysti ymmärrettävä teknologisten ratkaisujen luonne ja sovellettavuus yrityksen toimintaan. Toteutukset ja teknologinen erityisosaaminen voidaan hankkia ulkopuolisilta partnereilta.

Epäsuorien markkinointikanavien merkitys on nykypäivänä korostunut, ns. sosiaalisesta mediasta puhutaan paljon ja asiaa kehitellään monissa yrityksissä. Internet-markkinoinnin merkitys on ylipäätään nykyään suurempi ja asia herättää mielenkiintoa.

Mobiilisovellusten merkitys sähköisessä kaupankäynnissä on kasvanut tai tulee kasvamaan jatkossa? Tätä on ennusteltu jo monia vuosia, mutta mielenkiintoisten sovellusten tarjonta lisääntyy nyt koko ajan.

Mitkä seikat korostuvat eri toimialoilla? Esimerkiksi matkailussa logistiikka liittyy palveluntuotantoon (matkailijoiden fyysinen siirtäminen kohteeseen, kohteessa ja kohteesta takaisin lähtöalueelle), mutta matkailutuotteiden myynnissä jakelukanavalla (mistä kanavista matkailija saa tuotteemme ostettua/varattua) on myös suuri merkitys. Fyysisten tavaroiden kaupassa kyse on niiden toimittamisesta asiakkaalle nopeasti ja helposti ostotapahtuman jälkeen. Entä mikä on logistiikan rooli hoiva-alalla, esimerkiksi vanhusten kuntoutuspalveluissa?

Verkkokauppaa tukevia logistiikkapalveluja ja toisaalta maksujärjestelmiä on nykyään saatavilla paljonkin. Vähentääkö tämä logistiikkaosaamisen tarvetta? Täytyy tietysti ymmärtää mitä on ostamassa ja vertailla palveluja, jos verkkokauppaa aikoo harjoittaa.

Strateginen yhteistyö matkailussa (esim. yritysten verkoston matkakohteissa) korostuu, toisaalta yhteistyön merkitys tuntuisi olevan suuri myös hoiva-alalla kunnallisten tilaajien ja yksityisten tuottajien välillä.

Kaiken kaikkiaan Ovaskaisen malli vaikuttaa järkevältä ja relevantilta, ainakin se antaa tiettyjä näkemyksiä, joita tämän projektin puitteissa voisi soveltaa.

Sähköiseen liiketoimintaan liittyvästä osaamisesta

Nykyään voidaan varmasti jo ajatella, että ei ole erikseen sähköistä liiketoimintaa ja ”tavallista” liiketoimintaa. Liiketoimintaa harjoitetaan vain enenevässä määrin tietoteknistyneessä ympäristössä – aivan kuten kaikkea elämää. Ehkä sähköinen liiketoiminta -termiä voidaan löyhästi käyttää kattamaan liiketoiminnan sähköistä ulottuvuutta – paremman puutteessa. Tässä kirjoituksessa käydään läpi muutamia lähtökohtia SLOK-projektille, liittyen sähköisen liiketoiminnan osaamisen kehittämiseen.

Esimerkki Lapista: Sähköisen liiketoiminnan kehittämissuuntia Rovaniemen seudulla voi lukea Sähköinen kaupankäynti 2015 -seminaariesityksestä. Aiheeseen liittyviä kehittämistarpeita on selvitetty Lapissa ja Kainuussa vuonna 2006 hyvinvointi- ja matkailualan yritysten keskuudessa Rovaniemen Kehitys Oy:n toimesta. Puutteiksi nähtiin osaamisen, tiedon ja varmasti toimivien ratkaisujen puute sekä vajavainen infrastruktuuri. Vuonna 2009 osaaminen ja tieto ovat edelleen puutteellisia, infrastruktuuri toimii ja ratkaisuja on käytettävissä, nyt ongelmana on yhteisten standardien puute. Onko niin, että infrastruktuuri ja sovellusten tarjonta on parantunut, mutta sovellukset eivät keskustele keskenään?

eTourism Roundtable -työskentelyssä vuoden 2009 aikana sähköisen liiketoiminnan osaamiseen liittyviä näkökohtia nousi esiin mm. seuraavasti:

Yritysjohdon osaamistasosta huolehtiminen on tärkeää. Osaamistasot ja -portaat tulisi tarkemmin määritellä. Oppilaitosten tulisi kiinnittää huomiota sähköisen liiketoiminnan operatiivisen osaamisen synnyttämiseen. Opetusmateriaalia tulisi tuottaa enemmän yritysten ja oppilaitosten käyttöön.

Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisussa 14/2004 on käsitelty sähköisen liiketoiminnan kehittämistä. Yritysten henkilöstön koulutuksen osalta esitetään, että siihen tulisi varata riittävästi aikaa, kytkeä se työtehtäviin ja perustella se liiketoiminnallisten hyötyjen ja tavoitteiden kautta. Koulutukset jaotellaan perustietoteknisiä taitoja koskeviin koulutuksiin, johdon koulutuksiin (mitä hyötyä tietotekniikasta on?) ja teknisiin koulutuksiin (esim. tietyt ohjelmistot).

Sähköisen liiketoiminnan osaamistasojen määrittely yrityksen johdon ja henkilöstön kannalta on tarpeellista, samoin täytyy ratkaista se kysymys, mitä osaamista halutaan yrityksen sisällä olevan ja mitä hankitaan yrityksen ulkopuolelta. Aihe on laaja ja monimutkainen, mutta seuraavia ajatuksia tulee mieleen:

Yrityksen tulisi:

  • osata hakea lisää asiakkaita, liikevaihtoa ja pidempiä asiakassuhteita Internet-markkinoinnin avulla
  • osata etsiä kustannussäästöjä omasta toiminnastaan tietotekniikan avulla
  • käyttää tietotekniikkaa siten, että tuote/palvelu erottuu muista edukseen asiakkaan silmissä
  • hoitaa kumppanuussuhteita kustannustehokkaasti ja/tai tuotteen palvelun laatua parantaen

Ja edelleen tarkentaen: yrityksen johdon ja/tai henkilöstön (yhdessä teknologiapartnerin kanssa) tulisi

  • osata muodostaa sähköisen liiketoiminnan strategia (tai liiketoiminnan strategia, johon sisältyy teknologianäkökulma) – mitä hyötyä siitä meille on ja mitä tavoitellaan?
  • osata määrittää strategian kannalta keskeiset teknologiatarpeet – mitä tarvitaan kun alamme markkinoida ja myydä Internetissä? Entä jos siirrymme sähköiseen laskutukseen?
  • osata hankkia tarpeelliset teknologiset sovellukset
  • osata tehokkaasti käyttää näitä sovelluksia
  • osata seurata liiketoiminnan tuloksia ja teknologian vaikutuksia siihen
  • osata jatkokehittää jatkuvasti käytössään olevia sovelluksia

Mukaan tulevat myös toimialakohtaiset erot. Miten sähköinen liiketoiminta ilmenee matkailualalla ja miten taas esimerkiksi hyvinvointialalla? Millaisia yhteisiä ja eriäviä osaamisvaatimuksia on näillä toimialoilla sähköisen liiketoiminnan suhteen? Entä mikä osaaminen kuuluisi täydennyskoulutuksen ja mikä taas tutkintokoulutuksen piiriin?

Keväällä 2009 SLOK-hankkeen valmistelun yhteydessä haastateltiin pientä joukkoa erilaisia matkailualan toimijoita. Alla muutamia keskeisiä huomioita tästä työskentelystä:

  • Pienissä yrityksissä operatiivinen näkökulma – halutaan oppia keskeisiä taitoja, joilla pärjätä nykyisessä Internet-maailmassa. Tämä tarkoittaa yrityksen web-läsnäolon hallintaa: sisällöntuotantoon liittyviä taitoja, julkaisujärjestelmien hankintaa ja käyttöä, hakukonemarkkinointia, kävijäseurantaa, yms. Myös palvelujen ristiinmyynti kiinnostaa. Tietotekniikan rooli korostuu asiakasvuorovaikutuksessa. Jakelukanavan osalta pyritään lyhyyteen ja suoraan yhteyteen asiakkaaseen.
  • Suuremmat yritykset lähestyvät asiaa strategisemmin – toimijoiden välisen tehokkaan yhteistyön kautta. Matkailukokemus tuotetaan asiakkaalle kuitenkin monen yrityksen toimesta. Matkakohteisiin liittyvä sisällöntuotanto tulisi olla ”tarinankerrontaa”.  Tietotekniikan tulisi mahdollistaa matkailutuotteiden dynaaminen paketointi ja resurssien hallinta (inventory management) ja dynaaminen hinnoittelu (revenue management). Tietotekniikan rooli korostuu toiminnan tehokkuudessa ja verkostojen toiminnan hallinnassa. Jakelukanavan osalta pyritään monipuolisuuteen, kattavuuteen ja reaaliaikaisuuteen.

Näistä on havaittavissa erilaisia strategisen tason ja operatiivisen tason osaamisvaatimuksia, vaikka otos onkin pieni ja epäedustava. Asiaa tarkennetaan jatkossa yhdessä eri toimialoja edustavien yritysten kanssa.