Matkailumarkkinointia älypuhelinsovelluksen avulla: Laplication

Nykyisille älypuhelimille on saatavilla huikea määrä erilaisia sovelluksia. Applen sovelluskaupan Matkailu-kategoriassa on ladatuimpina seuraavia ilmaisia sovelluksia:

  • Helsinki Airport
  • Junat kartalla
  • Hotels.com
  • Tripadvisor

Liikenteen seuraamiseen, lentokenttäpalvelujen käyttämiseen, majoitus- ja ravintolapalvelujen löytämiseen, arviointiin ja varaamiseen liittyvät sovellukset ovat suosituimpia. Näissä on siis matkailijan kannalta tietty hyötynäkökulma.

Toisenlaista näkökulmaa tarjoaa tuore Lappiin liittyvä mobiilisovellus Laplication. Kyseessä on myös yksi ensimmäisistä suomalaisista matkakohdetta markkinoivista sovelluksista (ellei peräti ensimmäinen). Jäljempänä sovelluksen testikäyttöä ja kommentointia.

Laplication ei ole sovellusmuotoon puettu opaskirjanen tai esite, vaan Lapilla brändätty valokuvaus- ja Augmented reality -sovellus. Idea rakentuu vahvasti revontulien ja muiden luonnonilmiöiden varaan.

Laplication-sovellus esittelyssä

Sovelluksen tärkeimmät toiminnot on esitelty alla olevassa kuvasarjassa:

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Sovellusten asentamisesta

Älypuhelinsovellukset ladataan ja asennetaan puhelimiin vaivattomasti sovelluskauppojen (esim Applen App Store) kautta.

Sovelluskaupoista saa maksullisia ja ilmaisia sovelluksia. Markkinointia edistävät sovellukset ovat monesti maksuttomia, mutta eivät aina. Esimerkiksi Lonely Planetin oppaat ovat maksullisia. Maksuttomuus madaltaa tietysti kynnystä asentaa sovellus puhelimeen. Joissain tapauksissa on mahdollistaa ostaa maksullisia lisäominaisuuksia ilmaiseksi asennetun sovelluksen sisältä.

Sovelluksen julkaisuvaiheessa tarvitaan sen markkinointia, jotta saadaan lataukset käyntiin. Jos sovellus nousee ladatuimpien listoilla kärkisijoille, tuo tämä edelleen lisää latauksia sille. Positiiviset arviot ja kommentit sovelluksesta lisäävät myös latausten määriä. Sovelluksen esittelytekstit ja esikatselukuvat tulee olla laadukkaita.

Sovellukset voidaan ladata puhelimeen ennen matkaa tai matkan aikana. Matkailijat tiedostavat dataliikenteen kustannukset, joten voi olettaa, että he lataisivat sovellukset ennen matkaa. Matkakohteissa tulisi olla tarjolla wifi-verkkoyhteyksiä myös tätä tarkoitusta varten. Esimerkiksi Applen kaupassa yli 50 megatavun kokoisia sovelluksia ei voi ladata muuten kuin wifi-yhteyden yli.

Sovellukset kannattaa rakentaa sellaisiksi, että ne käyttävät hyvin maltillisesti tai eivät ollenkaan datayhteyttä – tämä säästää käyttäjän suurilta puhelinlaskuilta. Tämä kannattaa tuoda esille sovelluksen esittelyteksteissä yms. materiaaleissa.

Kommentit Laplication-sovelluksesta: tiedostokoko on suuri ja lataus kestää kauan myös wifi-yhteydellä. Pitäisi saada matkailijoiden puhelimiin ennen matkaa. Sovelluksen esittely kaupassa on hyvää tasoa. Sovellus on myös maksuton.

Laplication-sovelluksen toiminnot

Sovellukseen on rakennettu useita eri toimintoja, joilla matkailija voi kokea Lappi-aiheisen elämyksen tai saada tietoa Lapista matkakohteena.

Revontulet. Osoittamalla puhelimella taivaalle (tai muuten ylös) saa virtuaaliset revontulet näkyviin. Näytöllä on myös etäisyys ja suunta Lappiin. Näistä voi ottaa valokuvan. Sovellus käyttää puhelimen kameraa, sijaintia ja asentoa.

Valokuvien muokkaus. Matkailija voi muokata ottamiaan valokuvia erilaisilla Lappi-aiheisilla suodattimilla (muuttavat esim. valokuvan värimaailmaa) ja lisäämällä kuvaan objekteja (tonttulakit, logot, yms.) Kuvat voi jakaa esimerkiksi Facebookin ja sähköpostin välityksellä.

Video- ja tekstimateriaalit. Sovellukseen on sisällytetty Youtube-mainosvideo Lapista, vuodenaikojen esittely sekä matkakohteiden esittely. Sovellus linkittää Only In Lapland -sivustolle.

Kommentit: Luonnonilmiöt, vuodenajat ja joulu teemoittavat sovelluksen toimintoja. Parhaiten toimii valokuvien muokkaus. Matkailijat ottavat valokuvia kohteesta ja jakavat niitä ystäviensä kanssa (vrt. postikortit). Sovellus ei pakota käyttäjiä rekisteröitymään millään tavoin, mikä on heidän kannaltaan hyvä. Pyritään herättämään mielikuvia, ei niinkään myymään.

Lopuksi

Miten tällaisen sovelluksen toimivuutta voisi mitata markkinoinnin kannalta? Mieleen tulevat ainakin seuraavat mittarit:

  • Sovelluksen latausmäärät
  • Kuvien jakamiseen käytetyn Facebook-sovelluksen käyttäjämäärä
  • Otettujen, muokattujen ja jaettujen kuvien määrä
  • Sovelluksen kautta tuleva liikenne Onlyinlapland.com -sivustolle ja siellä tapahtuva konversio

Ei ole tätä kirjoitettaessa tietoa, saako sovelluksen kehittäjä jotain tarkempaa tietoa sovelluksen lataajista. Myös valokuvia jakavan Laplication Facebook-sovelluksen antamista käyttäjätiedoista ei ole tietoa. Tuottaako sovellus siis kontakteja, joille voisi kohdistaa muuta markkinointia?

Jos Lapilla on tällainen sovellus, minkälainen voisi olla Kainuun tai Pohjois-Pohjanmaan sovellus? Revontulia näkyy myös näillä korkeuksilla.

Mainokset

eTourism 2010 -seminaarin antia

Picture of notebook screen with Facebook and F...

Image via Wikipedia

Haaga-Helia ja Haaga Perho järjestivät eTourism 2010 -seminaarin 23.9. Tässä artikkelissa nostan esille sellaisia asioita, joihin itse kiinnitin huomiota ja jotka herättivät ajatuksia.

Esitykset löytyvät kokonaisuudessaan Matkaa alkaa verkosta -yhteisöstä (edellyttää rekisteröitymisen).

Jere Talonen Haaga-Helia AMK:sta esitteli lyhyesti hyvin mielenkiintoisen 3E+RS-mallin: Experiences, E-World, Economics, Responsible, Sustainable. Mallia on hyödynnetty myös heidän ops-työssään – antaa ajatuksia myös täällä tehtävään kehitystyöhön.

Terry Kane Jumeirah Groupista hahmotteli matkailun tulevaisuuden näkymiä:

  • Neljä matkailun tulevaisuuden skenaariota.
  • Turistit eivät halua olla turisteja – ”off the beaten path”
  • Uudet, kapeat segmentit
  • Silver Surfers 50+ väestöryhmä kasvaa
  • Kiinan ja Intian massamarkkinat tulevaisuudessa
  • Kestävä kehitys, ekologisuus on aivan äärimmäisen tärkeää! (esim. VICE-malli)
  • Asiakkuuksien hallinta ja asiakasläheisyys on keskeistä
  • Suora yhteys asiakkaaseen – markkinointi ja myynti
  • Webistä tulee henkilökohtainen – räätälöity matkailusisältö?
  • Mobiilin merkitys kasvaa

Kanen esityksessä oli paljon mielenkiintoista asiaa. Sähköisen liiketoiminnan kannalta haasteellista on asiakkuuksien hallinta ja asiakasläheisyys, asiakasymmärrys, asiakasinformaatio, yms. Samaa haasteellisuutta edustaa suora yhteys asiakkaaseen – moniko pystyy myymään verkon yli palvelujaan? Entäpä vielä siten, että asiakkaalle tarjottava informaatio olisi yksilöllisesti räätälöityä?

Kenellä on matkakohteessa täydellisin ymmärrys kohteen kaikista eri asiakkaista ja asiakassegmenteistä? Paljonko matkakohteen yritykset tietävät ylipäätään omista asiakkaistaan? Voi hyvinkin olla, että asiakkaita koskeva tieto on pinnallista, se on hajallaan yrityksen sisällä ja asiakkaita koskevaa tietoa ei jaeta kohteen sisällä.

Jenni Glad 12Snapista kertoi mobiilimarkkinoinnista ja sen soveltamisesta matkailualalla:

  • Luvanvaraisuus, saatava asiakkaan suostumus
  • Mobiilin käyttötavat markkinoinnissa: palvelut, sisällöt, aktivointi.
  • ”Perusnokialainen” on luultavimmin se yleisin mobiililaite
  • Laitteiden, käyttöjärjestelmien ja sovellusten kirjava tarjonta on ongelma
  • Tripadvisorin mobiiliversio
  • Sijaintiperustainen mainostaminen karttapalvelun kautta, esim. Nokian Ovi Maps
  • North Face Trailhead (taustalla Everytrail.com)
  • ASML:n pelisäännöt mobiilimarkkinoinnille

Mobiilikanavalla on merkitystä silloin, kun asiakas on matkakohteessa – mistä voimme tietää sen? Karttapalveluihin kytketyt mainosmekanismit voisivat olla hyvinkin toimivia. Luonto- ja liikuntamatkailun osalta Everytrailin kaltaiset palvelut ovat kiinnostavia, sillä niissä on sosiaalisia ja pelillisiäkin ulottuvuuksia.

Voisiko geokätkentää brändätä matkakohteessa?

”Perusnokialaiset” laitteet ja datayhteyksien hinta ovat ongelmia – mutta mikä on tilanne jossain kapeassa segmentissä, vaikkapa luontokuvaajat ja petojen katselusta kiinnostuneet?

Sirkku Laine (Sähköinen Liiketoiminta Suomi) puhui aiheesta Augmented reality ja sen hyödyntäminen matkailussa:

  • Laajennettu todellisuus
  • Puhelimen kameran kautta on katsottavissa lisätietoa ympäristöstä
  • Esim. matkaoppaiden toteuttaminen tällä tavoin?
  • Beatles tour
  • Hoppala Berlin Wall
  • Nearest tube

AR voisi toimia jossain hyvin rajatussa kohteessa (esim. Beatles Tour, Berlin Wall). Käyttöä voisi olla myös esine-tasolla (esim. taideteokset), mutta silloin luultavimmin pitäisi olla jonkinlainen hahmontunnistus- tai NFC-teknologia käytössä. GPS:n avulla voidaan saada tietoa lähinnä rakennusten tasolla. Tässä laite- ja sovellusvaatimukset ovat korkealla.

AR-sovellusten avulla voi saada ympäristöstään lisätietoa mm. Wikipediasta, Googlesta, Youtubesta, eri valokuvapalveluista jne. Löytyvätkö matkakohteen keskeiset attraktiot ja niiden tiedot tätä kautta?

Fantastecin Juha Väisänen esitteli Virtual Lapland -peliä ja sen käyttöä matkailumarkkinoinnissa:

  • Pelit ovat elämyksiä verkossa
  • Pelit kiinnittävät ihmisten huomion – antaa mahdollisuuksia markkinointiin
  • Vetoavat lapsiin ja nuoriin, mutta myös aikuisiin
  • Matkakohteen ja sen attraktioiden esiintyminen pelissä
  • Asiakastiedon kerääminen ja ymmärryksen kasvattaminen
  • 3D Starwood Hotel – Hotellin käyttäjälähtöistä kehittämistä
  • Elokuvat paikan markkinoinnissa ja nyt myös pelit – vrt. Da Vinci -koodi

Tämä aihe herätti mielenkiintoa ja onhan Virtual Laplandissa jo mukana matkailualan toimijoita. Pelit ja virtuaalimaailmat ovat matkakohdetason kehittämisasioita. Esitellyssä tapauksessa on etuna vahva yhteys jouluun. Mikä voisi olla vastaava intressi jossain muussa kohteessa muualla? Kukahan hyppää tähän junaan seuraavana?

Seminaarin työryhmätyöskentelyssä esille tulleita ajatuksia:

  • Musiikki osana elämystä verkossa (voiko verkossa olla elämyksiä) – käytettävä harkiten, sillä saattaa häiritä tiedonhakua tai ostoprosessia
  • Web-videoiden taustamusiikkiin syytä kiinnittä huomiota, sillä se luo tunnelmaa
  • Mobiilimainonta ja mobiili osana asiakaspalvelua – mobiilissa ostetaan vielä aika vähän.
  • Tekstiviestit toimivat teknisesti varmasti.
  • SMS on toiminut esim. SK-ravintoloiden käytössä hyvin
  • Mobiilisovellusten tulisi olla niin hyödyllisiä asiakkaalle, että niistä ollaan valmiita maksamaan (edes vähän).
  • Reaaliaikaisen, hyödyllisen, arvokkaan tiedon tarjoaminen mobiilin kautta asiakkaalle?
  • Internet toimii myös mobiilissa: web-sivut, sähköposti, Google (haku ja kartat), Facebook, Twitter, yms.

Kiitokset työryhmän jäsenille Mauri, Suvi ja Jarkko!

Edit: Lisätty kuva ja kaksi linkkiä.