Kuinka hyödynnät suosituksia matkailun markkinoinnissa?

Suositteleminen (Word of Mouth) on oleellinen markkinoinnin keino liiketoiminnassa. Suositusten merkitys korostuu palveluiden markkinoinnissa, koska palvelun laatu perustuu asiakkaan henkilökohtaiseen kokemukseen. Sana matkailupalvelusta leviää nopeasti ja yhä useammin kuluttajat kuulevat ensimmäisen kerran tuotteesta tai palvelusta suositusten kautta. He tekevät myös hakuja internetissä suositusten perusteella.

Kuinka löydät suosittelijan?

Suosittelijat vievät yrityksen brändiä ja viestiä eteenpäin kavereilleen ja perheilleen. Yrityksen tulee tunnistaa nämä henkilöt? Mahdollisia suosittelijoita löydetään asiakaskyselyillä, joissa myös kysytään tyytyväisen asiakkaan kiinnostusta yrityksen suosittelemiseen. Samalla on tärkeää varmistaa, että suosittelijat arvioivat yrityksen tuotteet ja palvelut. Arvioinnit tulisi tehdä internetissä, jotta ne ovat muiden kävijöiden nähtävissä. Tutkimusten mukaan 70% kuluttajista luottaa asiakkaiden tekemiin arvosteluihin.

Verkosto

Kuinka rohkaiset suositteluun?

Kuinka suosittelijoiden positiivista sanomaa voidaan edelleen vahvistaa ja hyödyntää liiketoiminnassa? Suosittelijoille voidaan esittää tarjouksia, joita he voivat edelleen jakaa omissa ystävä- ja sosiaalisissa verkoissaan. Lisäämällä tarjouksiin linkit yrityksen verkkosivulle suosittelijat luovat lisää viittausliikennettä. Ystävä- ja sosiaalisessa verkostossa jaettu tarjous luo yrityksestä ja sen palveluista luotettavamman  ja positiivisemman kuvan.

Вуокатти – Vuokatin matkailun markkinointia venäläisille

Vuokatti on suurin tai ainakin suurimpia ympäri vuoden elämyksiä tarjoavia matkailukeskuksia Suomessa. Matkailijoiden yöpymiset alueella lisääntyivät viime vuonna 8 %. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä kasvoi 17,1 % edellisvuodesta. Ulkomaalaisista matkailijoista suurin ryhmä on venäläiset. Tämän vuoden tammikuussa ulkomaalaisten yöpyjien määrä väheni, mutta venäläisten matkailijoiden määrä jatkoi edelleen kasvuaan. Alkutalven marras-tammikuun ulkomaalaisista matkailijoista lähes 85 % oli venäläisiä, kasvua 8 %. (Tilastokeskus).

Venäläiset nuoret Vuokatissa

 

Venäläiset matkailijat ovat kasvava asiakasryhmä Kainuun matkailulle, siksi myös matkailun markkinoinnissa on panostettu heihin. Kainuun matkailun sähköisen markkinoinnin kehittämishankkeessa on toteutettu venäläismatkailijoille suunnattua markkinointia yhdessä Vuokatin matkailukeskuksen ja Mediatalo Toimelias Oy:n kanssa.

Internetin käyttö matkailupalveluiden hankinnassa on huimassa kasvussa Venäjällä. Verkossa tietoa etsivät matkailijat käyttävät tutkimuksien mukaan matkallaan 25 % enemmän rahaa kuin ei-internetiä hyödyntävät matkailijat. Eniten venäläiset luottavat kuitenkin ystäviensä ja tuttaviensa suosituksiin. Näistä syistä Vuokatin matkailukeskuksen ja yritysten markkinoinnissa Venäjälle keskityttiin sosiaaliseen mediaan: venäläisen ’facebookin’  vk.com ja suurimman venäläisen blogisivuston Odnolassniki.ru hyödyntämiseen.

Venäläiseen vk.com-palveluun perustettiin Vuokatille oma ryhmäsivu: vk.com/Vuokatti. Sivulla esitellään Vuokatin alueen yritysten tuotteiden kuvaukset, kuvat ja videot. Esityksestä on linkitys yrityksen omalle www-sivulle ja varausjärjestelmään. Viime vuonna julkaistiin noin 200 kuvausta ja tänä vuonna julkaisuja on ollut runsas 30. Sivuston kävijämäärä on kasvanut tasaisesti. Seuraajia sivustolla on tänään lähes 5000.

vk.com/Vuokatti jäsenmäärän kehitys

Verrattuna muutamiin suomalaisten matkailualueiden läsnäoloon vk.com-palvelussa ainoastaan vk.com/goSaimaa sivulla on enemmän seuraajia.

Suomalaiset matkailukeskukset vk.com:ssa

 

Hieman vanhemmalle väestölle viestitään suositulla blogisivustolla Odnoklassniki.ru. Blogin avulla tavoitetaan hieman vanhempaa venäläistä väestöä, jota on vaikeampi tavoittaa muuten Venäjän internetistä. Vk.com/Vuokatti ja Odnoklassniki.ru blogin seuraajien myötä Vuokatille muodostuu suoramarkkinointikanava uutisten ja tarjousten lähettämiseen. Kun huomioidaan sosiaalisen median mahdollinen viraaliefekti eli jäsenien kavereilleen jakama sisältö, niin näiden sivustojen tavoittama kohderyhmä voi ajoittain kasvaa kymmen- tai jopa satakertaiseksi.

Kuvien ja tilastotiedon lähde: vk.com

 

Ostamisen helppoutta verkosta

Kuluttajien ostotavat ovat muuttuneet sähköisen tiedonvälityksen myötä. 15 vuotta sitten kuluttaja asteli matkatoimistoon joko ostamaan suoraan lomamatkan tai hakemaan matkaesitteitä. Tänä päivänä hän vierailee lukuisilla verkkosivustoilla, hyödyntää verkosta löytyviä tuote- ja palveluvertailuja ja katselee kavereiden lomakuvia eri kohteista. JOS kuluttaja astelee myymälään, hän on jo suurelta osin  päättänyt, mitä ostaa.

Lomapakettien ja matkojen ostaminen on suurelta osin siirtynyt verkkoon. Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa tehdyn verkko-ostobarometrin tulokset todistavat tätä (affilinet). Kolme viidestä kuluttajasta ostaa lomapaketteja suoraan verkossa. Enää joka viides ostaa matkatoimiston kautta. Mielenkiintoista on mobiili-laitteilla tehtävien varausten määrä: noin joka kuudes kuluttaja käyttää mobiili-laitetta matkan varaamiseen. Y-ikäpolven joukossa lähes joka viides tekee varauksia mobiilista käsin.

Mikä vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen eniten? Barometrin mukaan kuluttaja vierailee 22 verkkosivulla ennen varauksen tekemistä. Päätöksentekoon vaikuttavat eniten hyvin paketoidut tuotteet ja tarjoukset, joita on helppo ostaa. Toiseksi eniten vaikuttavat valokuvat. Myös kavereiden suosituksilla on vaikutusta.

Mielenkiintoisinta on statistiikka siitä, mitä online-varaajat tekevät matkansa jälkeen. Heistä kaksi viidestä kirjoittaa arvionsa hotellista, oheispalveluista tai ravintoloista. Kolme viidestä jakaa matkalla ottamiaan valokuvia ja yli puolet ’käy tykkäämässä’ matkaan liittyvää Facebook-sivua. Puolet online-varaajista jakaa yksityiskohtia matkastaan jo matkan aikana sekä palattuaan kotiin.

AfterTravel

Näin siis Keski-Euroopassa. Sama ilmiö yleistyy myös täällä, joten mitä tästä voisi oppia Suomessa?

Yrityksen verkkosivujen tulee auttaa kuluttajaa tiedonhakuvaiheessa. Selkeä sivuston rakenne, kuvat ja kuvaus palveluista. Linkitykset verkkosivun ja yrityksen muiden sivujen välillä pitävät käyttäjän pidempään yrityksen sivuilla.

Barometrin mukaan tärkein valintakriteeri oli kuitenkin helposti ostettavat palvelut. Tässä on vielä pitkä sarka kuljettavana tuotteiden paketoinnissa ja hinnoittelussa ennen kuin ostaminen on yhtä helppoa kuin amazon.com–kirjakaupassa tai Applen sovelluskaupassa.

Vinkkejä matkabloggaajilta

Tunne kohderyhmäsi ja asiakkaasi. Matkailualan yrittäjillä on hyvin erilaisia asiakkaita, joita ei tavoiteta samanlaisella strategialla. Sähköisessä viestinnässä on tunnettava kohderyhmä ja asiakkaat. Missä sosiaalisen median yhteisössä tavoitat kohderyhmäsi parhaiten? Mihin aikaan viikosta tai vuorokaudesta on otollisinta viestinnälle?

Kanadalaiset matkabloggaajat Dalene ja Peter Heck vierailivat Kainuussa helmikuun puolenvälin tienoilla. Heidän bloggaaja-seminaarissa esittämistä ajatuksista virisi vinkkejä.

Miksi blogi on tehokas viestintäväline? Blogi on tehokas työkalu viestiä tietystä aihepiiristä syvemmin kiinnostuneille ihmisille. Useissa kulttuureissa henkilökohtainen viestintä koetaan luotettavammaksi kuin virallisemmalta taholta tapahtuva markkinointi. Markkinoinnin kannalta oleellista on blogin löydettävyys verkossa. Riittävän usein tapahtuvat julkaisut parantavat blogin löydettävyyttä hauissa – tuore sisältö on Googlen mielestä parempaa. Myös jakaminen Google+ kautta parantaa näkyvyyttä.

Facebook on tuttu useimmille suomalaisille. Yritysten kannalta Facebookissa julkaisemisen pitäisi olla blogia aktiivisempaa. Julkaisujen ei tarvitse olla pituudeltaan verrattavissa blogi-julkaisuun, vaan 2-3 rivin (noin 200 merkkiä) julkaisu riittää. Visuaalinen sisältö – kuvat ja videot – kannustavat seuraajia jakamaan sitä eteenpäin. On parempi julkaista suuri valokuva ja liittää siihen linkki kuin pitkä tekstikuvaus. Julkaisuja Facebookissa voi ajoittaa pidemmälle jaksolle eteenpäin. Ajoituksien tulisi osua seuraajien aktiivisuuteen.

Twitter on suosituimpia sosiaalisen median yhteisöjä kansainvälisesti. Se on kasvattamassa suosiotaan myös Suomessa. Facebookiin verrattuna Twitter on enemmän reaaliaikainen. Twitter –viestiin (tviittiin) odotetaan usein pikaista vastausta. Twitter on myös enemmän toimistotyöaikojen mukaan elävä media, joten yrityksen kohderyhmä saattaa olla otollisin viesteille tuohon aikaan. Toinen oleellinen ero Facebookiin on viestien julkisuus. Julkisuuden avulla Twitterissä on mahdollisuus löytää täysin uusia seurattavia, jotka saattavat kiinnostua yrityksestäsi.

Uudehkona sosiaalisen median työkaluna Pinterest on kasvattamassa suosiotaan myös Suomessa. Pinterestin ajatus perustuu valokuviin, joita käyttäjät voivat kerätä tauluilleen (pinnata, nastoittaa tauluun). Pinterest on erityisen suosittu suunnittelijoiden (muoti, mainos- ja markkinointi) joukossa. Käyttäjistä noin 70% on naisia. Näkisin Pinterestin soveltuvan matkailualan markkinointiin, varsinkin luontomatkailussa valokuvilla on merkittävä markkinointiviesti. Aktiviteettimatkailun saralla ratsastuksen ja hevosvaellusten kohderyhmiä voisi hyvin kosiskella Pinterestin kautta.

Verkon seuranta: mitä matkakohteesta kerrotaan netissä?

Matkailukohde tai -yritys voi kohtuullisen helposti seurata sitä, mitä siitä verkossa kerrotaan. Tässä oppaassa esitellään aiheeseen liittyviä perustyökaluja, esimerkkejä verkosta löytyvästä sisällöstä ja ehdotuksia siitä, miten näitä sisältöjä voisi käsitellä.

Projekti julkaisee artikkeleita ja uutisia matkailun Internet-markkinointiin liittyen säännöllisesti. Seuraa meitä myös Facebookissa:

Facebook.com/KainuunMatkailunSahkoinenMarkkinointi

Matkailuyrityksen verkkosivuston hankinta

Verkkosivusto on keskeinen markkinoinnin kanava matkailuyritykselle. Se on paikka, jossa vierailijat käännytetään asiakkaiksi. Verkkosivuston suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa panostaa ja käyttää tässä ammattilaisia.

Sivuston hankinta ja sitä seuraava toteutusprojekti eivät kuitenkaan ole aivan yksinkertaisia asioita, varsinkin jos sivusto laaja ja sisältää paljon toimintoja. Projektimme on tuottanut tätä aihetta käsittelevän oppaan.

Opas käsittelee verkkosivuston hankintaa. Varsinainen toteutusprojekti ansaitsee oman oppaansa.

Opas pohjautuu kokemuksiin verkkosivustojen uudistamiseen liittyvistä hankinnoista. Tausta on siis julkisista hankinnoista, joita projektivetoisessa matkailun kehittämisessä tulee monesti vastaan. Yksityiset hankinnat ovat prosessiltaan joustavampia, mutta samoja vaiheita ja asioita tulee myös niissä vastaan.

Projekti julkaisee artikkeleita ja uutisia matkailun Internet-markkinointiin liittyen säännöllisesti. Seuraa meitä myös Facebookissa:

Facebook.com/KainuunMatkailunSahkoinenMarkkinointi

Tulossa: Matkailun sähköisen markkinoinnin kehittämistä Kainuussa

Kajak eBusiness -blogi oli päässyt esille matkailun KOKO-verkoston marraskuun uutiskirjeessä (pdf). Toivottavasti saimme lisää kävijöitä blogiin tätä kautta 🙂 Kiitokset vinkistä, Wellbeing Kainuu.

Kätevimmin voit seurata blogin päivityksiä tilaamalla ne sähköpostiisi tai tilaamalla RSS-syötteen lukuohjelmaasi (esim. Google Reader). Katso tarkemmin oikealta sivupalkista.

Voit myös seurata kirjoittajaa Twitterissä.

Syksyn ajan blogi on ollut hiljainen, mutta luvassa on aktivoitumista lähiaikoina. Jatkossa blogi keskittyy entistä enemmän matkailun sähköisen markkinoinnin kehittämiseen – näkökulmana on Kainuun alueen matkailu. Tästä asiasta lisää erinäisten asioiden varmennuttua. Pysykää kuulolla!

Kirjoittaja on myös syksyn aikana opettanut Matkailun sähköinen liiketoiminta -opintojaksoa Kajaanin ammattikorkeakoulussa, näistä sisällöistä ja teemoista tullaan myös kertomaan jatkossa lisää tässä blogissa.

Kainuun matkailuyritysten verkkojalanjäljestä

Kainuun matkailuyritykset Internetissä

Määrällistä tietoa Kainuun matkailun verkkojalanjäljestä

Tämä kirjoitus on jatkoa Kainuun Sanomissa 13.3.2011 ilmestyneeseen artikkeliin (Saloheimo & Pyykkönen). Pyrin tässä tuomaan esiin muutamia pohdintoja, jotka eivät kyseiseen artikkeliin mukaan mahtuneet.

Kainuun matkailu rakentuu pääasiassa kotimaisten ja venäläisten matkailijoiden varaan. Matkailijamäärät ovat kehittyneet melko suotuisasti 2000-luvulla. Onko tämä vahva painotus kotimaisiin asiakkaisiin jotenkin laimentanut tarvetta verkkoläsnäolon kehittämiselle?

Kajaanin ammattikorkeakoulussa tekemämme mittauksen perusteella Kainuun matkailun verkkojalanjäljen laajuudessa on vielä kehittämisen varaa, näin esimerkiksi kävijäseurannan, verkkomyynnin ja sisällön jakelun suhteen. Olisiko verkkojalanjälkeä kehittämällä mahdollista kasvattaa Kainuun matkailijamäärää? Entä tavoittaa uusia asiakasryhmiä kansainvälisiltä markkinoilta?

MEK:n tutkimuksen (2010) mukaan matkailijat käyttävät hyvin monipuolisesti erilaisia Internetin palveluja etsiäkseen tietoja matkakohteista ja –tuotteista. Käytettyjen palvelujen suosio vaihtelee markkina-alueittain ja oikeastaan vain Googlen hakukone ja Facebookin sosiaalinen verkosto ovat jossain määrin yleisesti suosittuja.

Kainuun matkailuyritysten verkkojalanjälki näyttäytyy seuraavanlaisena:

Kainuun matkailuyritysten verkkojalanjälki, 2/2011 (352 yritystä)
Omat verkkosivut 59%
Google Analytics 12%
Google Maps 62%
Uutiskirje 2%
Verkkomyynti(väh. saatavuustiedot) 14%
Facebook 15%
TripAdvisor 3%
Muu sos. media (Twitter, Youtube, Flickr) 1%

Kainuun matkailuyrityksistä n. 60%:lla oli omat verkkosivut. Lopuilla n. 40%:lla verkkoläsnäolo muodostui esiintymisestä hakemistopalveluissa, kunnan matkailusivuissa tai koko yritysketjun sivustolla. Esimerkiksi hakemistopalveluissa olevat tiedot yrityksestä ovat hyvin suppeat, ne eivät kerro tuotteesta juuri mitään eivätkä houkuttele ostamaan. Yritysten sijaintitiedot löytyvät Googlen karttapalvelusta suurin piirtein samalla prosenttiosuudella (62%).

Omat verkkosivut omaavilla yrityksillä havaittiin olevan kävijäseuranta käytössä vain n. 12%:lla. Luku saattaa todellisuudessa suurempi, sillä mittasimme vain Google Analytics –palvelun käyttöä ja käytetty työkalu ei välttämättä aina havaitse tämän käyttöä sivustolla. Voidaan olettaa, moni yrityksistä ei seuraa sivujensa kävijämääriä tai kävijöiden käyttäytymistä.

Uutiskirjettä tarjosi alle 2% verkkosivut omaavista yrityksistä. Kohteilla on kuitenkin käytössään yhteiset uutiskirjeet, joihin on mahdollista saada omaa tarjontaa näkyville. Yrityksen tarjonnasta asiakas voi saada tietoa myös liittymällä sen sivuille Facebookissa tai seuraajaksi Twitterissä. Facebookissa olikin noin 15 prosenttia yrityksistä, Twitterissä vain yksittäisiä yrityksiä. Myös Youtube ja Flickr olivat hyvin harvojen käytössä. TripAdvisor-palvelusta löytyi n. 3% yrityksistä.

Verkkoläsnäolon tavoitteena on saada aikaan ostotarve ja luontevana jatkona pitäisi tuotteiden olla ostettavissa verkosta helposti ja luotettavasti. Saatavuustietoa tai ostomahdollisuus verkossa oli noin 14%:lla yrityksistä.

Hakemistopalvelut ja kuntien verkkosivut minimaalisena verkkoläsnäolona

Kainuun matkailuun liittyvistä yrityksistä noin 40%:lla ei siis ole kotisivuja. Luku kuulostaa suurelta, mutta siihen sisältyvät myös ne yritykset, jotka ovat näkyvillä matkakohteen/kunnan/kaupungin/ketjun sivustolla. Lisäksi osa yrityksistä löytyy erilaisista hakemistopalveluista (Fonecta, Yritysopas, Tupalo, Kalapaikka, Mihin.fi, yms.)

Hakemistopalveluissa oleva tieto on pelkkää niukkaa faktaa, eikä juuri herätä kiinnostusta yritystä kohtaan. Hakemistopalvelujen sivut itseasiassa menevät monessa tapauksessa Google-hakutuloksissa informatiivisempien sivujen ohi, esimerkiksi matkailualueen portaalin sisältämien palvelujen osalta. Mahdollisen asiakkaan kannalta tämä on varmasti ärsyttävää.

Minkälaisia nämä ”sivuttomat” yritykset sitten ovat? Joukossa on paljon pieniä, mahdollisesti sivutoimisia mökinvuokraajia, ravintoloita ja joitain ohjelmapalveluyrityksiä. Voi olla, että asiakkaat tulevat jonkin välittäjän kautta, eikä omia sivuja siis koeta tarpeellisiksi. Ravintoloissa voi olla paikallista asiakasvirtaa ilman sen kummempaa nettiläsnäoloa. Omia palveluja voidaan myydä alihankintana toisille yrityksille, joten oma näkyvyys kuluttajalle ei ole ehkä oleellista.

Pitääkö kaikilla matkailun toimijoilla olla verkkojalanjälki?

Kyllä ja ei – kaikkien ostettavien tuotteiden pitää kuitenkin olla netissä. Nopeasti löydettävissä, houkuttelevasti näkyvissä ja helposti ostettavissa. Onko niiden paikka yrityksen omilla nettisivuilla vai jonkun muun nettisivuilla on tietysti oman pohdintansa paikka.

Tehdyt mittaukset ovat määrällisiä, eivätkä ne kerro verkkoläsnäolon laadusta. Kaikkien edellä mainittujen verkkoläsnäolon muotojen tulisi palvella sitä tarkoitusta, että asiakkaalla olisi käytössään helppo polku matkakohteiden löytämiseen ja tuotteiden ostamiseen.  Matkailussa tämä polku rakentuu voimakkaasti verkon varaan, mutta edelleen myös perinteisempiä markkinoinnin ja asiakaspalvelun keinoja tarvitaan. Kyseessä on matkakohteen yhteinen haaste, sillä pienten yritysten resurssit ja taidot ovat rajallisia.

Jos kaikki ovat netissä, on mahdollista rakentaa Kainuun nettinäkyvyyttä matkailumielessä vaikuttavalla tavalla. Sivut muodostavat hyvällä sisällöllä, oikeilla avainsanoilla ja keskinäisillä linkityksillä verkoston, josta muodostuu eri asiakasryhmille mielekäs online-polku kiinnostuksen heräämisestä aina ostamiseen asti.

Jokaisella matkakohteella pitäisi olla suunnitelma siitä, mikä on se polku verkossa jolla kohde ja sen yrityksen kohtaavat asiakkaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että kohteessa on sovittu työnjako ja pelisäännöt millä tätä polkua rakennetaan. Kaikki tuovat esille omaa tarjontaansa, mutta myös kohteen yleistä houkuttelevuutta.

Sähköä matkailumarkkinointiin – Kainuun matkailufoorumi 2.12.2010

The municipalities of Kainuu: 1. Kajaani 2. Va...

Image via Wikipedia

Kainuun Edun EETU-hanke ja Kansainvälisen matkailun koordinointihanke järjestivät yhteisen seminaarin, jossa käsiteltiin Kainuun kv-matkailun kehittämistä sekä matkailun sähköistä markkinointia. Paikalla oli runsaasti matkailualan yritysten ja alueorganisaatioiden edustajia, opetushenkilöstöä ja opiskelijoita.

Tässä artikkelissa kertaan ne asiat, joihin itse kiinnitin huomiota tilaisuuden tarjonnasta. Teksti voi sisältää tulkintavirheitä ja väärinymmärryksiä 🙂

Seminaarin keskeinen ajatus ja viesti oli se, että Kainuun matkailutarjonnan tulisi olla entistäkin vahvemmin löydettävissä, arvioitavissa ja ostettavissa Internetissä.

Wild Taiga -alueen toimintaa esitellyt Jaana Keränen kertoi ajankohtaiskatsauksessaan, että Internet-markkinoinnin osalta on kiinnitetty huomiota hakukoneoptimointiin ja sosiaaliseen mediaan (Facebook, Youtube, TripAdvisor). Näkyvyyttä on haettu myös VisitFinlandin kautta ja ResponsibleTravel.Com -portaalin kautta. Ilahduttavaa oli myös kuulla, että myös yhteistä Intranetiä käytetään toiminnan tehostamiseksi. Uusi Discover Kainuu -uutiskirje on tulossa.

Vuokatin alueen terveiset toi tilaisuuteen Pasi Tolonen Sokos Hotel Vuokatista. Keskeinen viesti oli, että sähköiseen mediaan ja näiden medioiden välisiin linkkeihin panostetaan voimakkaasti. TV ja radio ovat osa sähköistä mediaa. Pelkät staattise nettisivut eivät kuitenkaan riitä, vaan on oltava aktiivinen ja luotava asiakkaita kiinnostavaa sisältöä. Kilpailu on globaalia ja on huolehdittava siitä, että erotutaan – sekä tuotteilla että brändillä.

Kansainvälisen matkailun koordinointi -hankkeen kokemuksista mieleen jäi se, että Venäläiset kuluttajat ohittivat matkanjärjestäjät ja ostivat palvelut suoraan suomalaisilta tuottajilta. Kuluttajamarkkinointiin on siis panostettava jatkossa sekä tuotteiden ostettavuuteen. Tämän nosti esille Juha Tanskanen Pohjolan Myllystä.

Tilaisuuden päätti Pertti Kaijasilta Jomenasta mainiolla esityksellään. Alla on lista muutamista itselleni mieleen jääneistä seikoista:

  • Markkinointi & Mainonnan Saittimittarit
  • Helppokäyttöisyys – asiakkaan ei pitäisi joutua miettimään, miten sivuilla toimitaan
  • Nordic Visitor
  • Web-kamerat, joissa ei tapahdu mitään
  • Tietoa ei pitäisi piilottaa pdf-esitteisiin
  • Rough Guides
  • Miten asiakas käsittää matkailualueen – kuva ei ole tarkka, vaan maan tai mantereen laajuinen?
  • Kerro tarinoita ja myy tehokkaasti
  • HTML5 ja CSS3 – mobiililaitteille ja sisällöille
  • Esendra
  • Frosmo

Yleinen havainto oli se, että Kainuun matkailuyritykset ovat hyvin eri tasoisia oman Internet-markkinointinsa ja verkkomyyntinsä suhteen. Tämä riippuu eri alueiden matkailuliiketoiminnan yleisen kehitystason eroista ja toiminnan laajuudesta sekä ammattimaisuudesta. Sama tilanne on käsittääkseni myös monilla muilla suomalaisilla matkailualueilla.

Ongelmana on se, että nykyaikaisen Internet-markkinoinnin välineitä ei käytetä ollenkaan, niitä käytetään vajavaisesti tai jonkinlainen kokonaisuuden hallinta puuttuu. Pienyritysten resurssiongelmat pätevät myös tässä tilanteessa. Mitkä ovat ne asiat, jotka pystytään pienyrityksissä tehokkaasti toteuttamaan?

Ratkaisemattomia kysymyksiä löytyy myös siitä, miten toiminta organisoidaan koko alueen ja alueen eri yritysten välillä sekä siitä, mitä myyntikanavia on käytössä. Onko kaikilla oma suora kanavansa vai käytetäänkö yhteistä kauppapaikkaa, vai olisiko sittenkin molempi parempi?

Millä tavalla ammattikorkeakoulu voisi tämän asian kehittymistä tukea ja edistää? Edellämainitut seikat tulisi tietysti ottaa matkailualan koulutuksessa huomioon. Matkailun kehittämishankkeissa tulisi olla aina ”sähköinen ulottuvuus” mukana.

Syksyn ohjelmaa

Kesätauon jälkeen SLOK-projektin ja hiljalleen myös Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminta taas jatkuu.

SLOK-projekti järjestää seuraavat koulutukset ammattikorkeakoulun opetushenkilöstölle:

  • Sähköisen taloushallinnon seminaari. Puhujina Tieken edustaja, SOK Palveluässän edustaja ja Netbaronin edustaja.
  • Liiketoimintaprosessien sähköistäminen -koulutus.
  • Verkkoviestinnän koulutus.
  • Matkailun mobiilimarkkinoinnin koulutus.

Syksyllä käynnistyy opetussuunnittelmien päivittäminen ja projektin kautta tuodaan tähän työhön sähköisen liiketoiminnan näkökulmaa, kohteena liiketalouden koulutusohjelmat ja matkailun koulutusohjelmat.

Kajaanin ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuspalvelut järjestävät Sähköisen liiketoiminnan erikoistumisopinnot seuraavan lukuvuoden aikana.

Kainuun matkailuyritysten näkemyksiä ja tarpeita sähköisen liiketoiminnan suhteen selvitetään syksyn aikana eri alueilla, mainittakoon esim. Ukkohalla ja Wild Taiga.

Syyskuussa järjestetään eTourism-seminaari, johon SLOK-projektin on syytä osallistua. Teemana tänä vuonna vahvasti mobiilisuus matkailussa.

Muutakin on tulossa, mutta niistä lisää asioiden varmistuessa.

KAMK:n opetushenkilöstö voi suunnatta projektin työtilaan Moodleen, jossa on lisää tietoa toiminnasta.