Vuokatin aktiviteetit videolla

Videomarkkinointi on kasvattanut osuuttaan sähköisessä markkinoinnissa. Kuluttajat katsovat videoita yhä useammin. YouTubesta on tullut teinien suosituin hakukone – jopa Googlea suositumpi.

Kainuun matkailun videomarkkinointia on kehitetty Vuokatin matkailukeskuksen kanssa. Hankkeessa on tuotettu yhteensä 20 videota, joita on katsottu YouTubessa tähän päivään mennessä lähes 37000 kertaa. Videoista suurin osa kuvaa Vuokatin alueen aktiviteetteja, mutta myös majoitus-, ostos- ja hyvinvointipalvelut ovat hyvin esillä.

Jimi Vuokatissa videoiden katselukertojen trendi

Jimi Vuokatissa videoiden katselukertojen trendi

Vuokatti on tunnetusti monipuolinen ympäri vuoden. Koostin videomateriaalista vuodenaikojen mukaiset lyhennelmät Vuokatin aktiviteeteista: ympärivuotisia aktiviteetteja, kesän ja talven aktiviteetteja sekä ympärivuotisia lumiaktiviteetteja.  Videoiden uudelleen käytöstähän kirjoitin tässä blogissa jo aiemmin https://kajakebusiness.wordpress.com/2013/07/26/videosta-viraalisempi/.

Vuokatin aktiviteetteja ympäri vuoden:

Vuokatin kesän aktiviteetteja:

Vuokatin talven aktiviteetteja:

Vuokatin ympärivuotisia lumiaktiviteettaja:

Mainokset

Вуокатти – Vuokatin matkailun markkinointia venäläisille

Vuokatti on suurin tai ainakin suurimpia ympäri vuoden elämyksiä tarjoavia matkailukeskuksia Suomessa. Matkailijoiden yöpymiset alueella lisääntyivät viime vuonna 8 %. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä kasvoi 17,1 % edellisvuodesta. Ulkomaalaisista matkailijoista suurin ryhmä on venäläiset. Tämän vuoden tammikuussa ulkomaalaisten yöpyjien määrä väheni, mutta venäläisten matkailijoiden määrä jatkoi edelleen kasvuaan. Alkutalven marras-tammikuun ulkomaalaisista matkailijoista lähes 85 % oli venäläisiä, kasvua 8 %. (Tilastokeskus).

Venäläiset nuoret Vuokatissa

 

Venäläiset matkailijat ovat kasvava asiakasryhmä Kainuun matkailulle, siksi myös matkailun markkinoinnissa on panostettu heihin. Kainuun matkailun sähköisen markkinoinnin kehittämishankkeessa on toteutettu venäläismatkailijoille suunnattua markkinointia yhdessä Vuokatin matkailukeskuksen ja Mediatalo Toimelias Oy:n kanssa.

Internetin käyttö matkailupalveluiden hankinnassa on huimassa kasvussa Venäjällä. Verkossa tietoa etsivät matkailijat käyttävät tutkimuksien mukaan matkallaan 25 % enemmän rahaa kuin ei-internetiä hyödyntävät matkailijat. Eniten venäläiset luottavat kuitenkin ystäviensä ja tuttaviensa suosituksiin. Näistä syistä Vuokatin matkailukeskuksen ja yritysten markkinoinnissa Venäjälle keskityttiin sosiaaliseen mediaan: venäläisen ’facebookin’  vk.com ja suurimman venäläisen blogisivuston Odnolassniki.ru hyödyntämiseen.

Venäläiseen vk.com-palveluun perustettiin Vuokatille oma ryhmäsivu: vk.com/Vuokatti. Sivulla esitellään Vuokatin alueen yritysten tuotteiden kuvaukset, kuvat ja videot. Esityksestä on linkitys yrityksen omalle www-sivulle ja varausjärjestelmään. Viime vuonna julkaistiin noin 200 kuvausta ja tänä vuonna julkaisuja on ollut runsas 30. Sivuston kävijämäärä on kasvanut tasaisesti. Seuraajia sivustolla on tänään lähes 5000.

vk.com/Vuokatti jäsenmäärän kehitys

Verrattuna muutamiin suomalaisten matkailualueiden läsnäoloon vk.com-palvelussa ainoastaan vk.com/goSaimaa sivulla on enemmän seuraajia.

Suomalaiset matkailukeskukset vk.com:ssa

 

Hieman vanhemmalle väestölle viestitään suositulla blogisivustolla Odnoklassniki.ru. Blogin avulla tavoitetaan hieman vanhempaa venäläistä väestöä, jota on vaikeampi tavoittaa muuten Venäjän internetistä. Vk.com/Vuokatti ja Odnoklassniki.ru blogin seuraajien myötä Vuokatille muodostuu suoramarkkinointikanava uutisten ja tarjousten lähettämiseen. Kun huomioidaan sosiaalisen median mahdollinen viraaliefekti eli jäsenien kavereilleen jakama sisältö, niin näiden sivustojen tavoittama kohderyhmä voi ajoittain kasvaa kymmen- tai jopa satakertaiseksi.

Kuvien ja tilastotiedon lähde: vk.com

 

Tulossa: Matkailun sähköisen markkinoinnin kehittämistä Kainuussa

Kajak eBusiness -blogi oli päässyt esille matkailun KOKO-verkoston marraskuun uutiskirjeessä (pdf). Toivottavasti saimme lisää kävijöitä blogiin tätä kautta 🙂 Kiitokset vinkistä, Wellbeing Kainuu.

Kätevimmin voit seurata blogin päivityksiä tilaamalla ne sähköpostiisi tai tilaamalla RSS-syötteen lukuohjelmaasi (esim. Google Reader). Katso tarkemmin oikealta sivupalkista.

Voit myös seurata kirjoittajaa Twitterissä.

Syksyn ajan blogi on ollut hiljainen, mutta luvassa on aktivoitumista lähiaikoina. Jatkossa blogi keskittyy entistä enemmän matkailun sähköisen markkinoinnin kehittämiseen – näkökulmana on Kainuun alueen matkailu. Tästä asiasta lisää erinäisten asioiden varmennuttua. Pysykää kuulolla!

Kirjoittaja on myös syksyn aikana opettanut Matkailun sähköinen liiketoiminta -opintojaksoa Kajaanin ammattikorkeakoulussa, näistä sisällöistä ja teemoista tullaan myös kertomaan jatkossa lisää tässä blogissa.

Kainuun matkailuyritysten verkkojalanjäljestä

Kainuun matkailuyritykset Internetissä

Määrällistä tietoa Kainuun matkailun verkkojalanjäljestä

Tämä kirjoitus on jatkoa Kainuun Sanomissa 13.3.2011 ilmestyneeseen artikkeliin (Saloheimo & Pyykkönen). Pyrin tässä tuomaan esiin muutamia pohdintoja, jotka eivät kyseiseen artikkeliin mukaan mahtuneet.

Kainuun matkailu rakentuu pääasiassa kotimaisten ja venäläisten matkailijoiden varaan. Matkailijamäärät ovat kehittyneet melko suotuisasti 2000-luvulla. Onko tämä vahva painotus kotimaisiin asiakkaisiin jotenkin laimentanut tarvetta verkkoläsnäolon kehittämiselle?

Kajaanin ammattikorkeakoulussa tekemämme mittauksen perusteella Kainuun matkailun verkkojalanjäljen laajuudessa on vielä kehittämisen varaa, näin esimerkiksi kävijäseurannan, verkkomyynnin ja sisällön jakelun suhteen. Olisiko verkkojalanjälkeä kehittämällä mahdollista kasvattaa Kainuun matkailijamäärää? Entä tavoittaa uusia asiakasryhmiä kansainvälisiltä markkinoilta?

MEK:n tutkimuksen (2010) mukaan matkailijat käyttävät hyvin monipuolisesti erilaisia Internetin palveluja etsiäkseen tietoja matkakohteista ja –tuotteista. Käytettyjen palvelujen suosio vaihtelee markkina-alueittain ja oikeastaan vain Googlen hakukone ja Facebookin sosiaalinen verkosto ovat jossain määrin yleisesti suosittuja.

Kainuun matkailuyritysten verkkojalanjälki näyttäytyy seuraavanlaisena:

Kainuun matkailuyritysten verkkojalanjälki, 2/2011 (352 yritystä)
Omat verkkosivut 59%
Google Analytics 12%
Google Maps 62%
Uutiskirje 2%
Verkkomyynti(väh. saatavuustiedot) 14%
Facebook 15%
TripAdvisor 3%
Muu sos. media (Twitter, Youtube, Flickr) 1%

Kainuun matkailuyrityksistä n. 60%:lla oli omat verkkosivut. Lopuilla n. 40%:lla verkkoläsnäolo muodostui esiintymisestä hakemistopalveluissa, kunnan matkailusivuissa tai koko yritysketjun sivustolla. Esimerkiksi hakemistopalveluissa olevat tiedot yrityksestä ovat hyvin suppeat, ne eivät kerro tuotteesta juuri mitään eivätkä houkuttele ostamaan. Yritysten sijaintitiedot löytyvät Googlen karttapalvelusta suurin piirtein samalla prosenttiosuudella (62%).

Omat verkkosivut omaavilla yrityksillä havaittiin olevan kävijäseuranta käytössä vain n. 12%:lla. Luku saattaa todellisuudessa suurempi, sillä mittasimme vain Google Analytics –palvelun käyttöä ja käytetty työkalu ei välttämättä aina havaitse tämän käyttöä sivustolla. Voidaan olettaa, moni yrityksistä ei seuraa sivujensa kävijämääriä tai kävijöiden käyttäytymistä.

Uutiskirjettä tarjosi alle 2% verkkosivut omaavista yrityksistä. Kohteilla on kuitenkin käytössään yhteiset uutiskirjeet, joihin on mahdollista saada omaa tarjontaa näkyville. Yrityksen tarjonnasta asiakas voi saada tietoa myös liittymällä sen sivuille Facebookissa tai seuraajaksi Twitterissä. Facebookissa olikin noin 15 prosenttia yrityksistä, Twitterissä vain yksittäisiä yrityksiä. Myös Youtube ja Flickr olivat hyvin harvojen käytössä. TripAdvisor-palvelusta löytyi n. 3% yrityksistä.

Verkkoläsnäolon tavoitteena on saada aikaan ostotarve ja luontevana jatkona pitäisi tuotteiden olla ostettavissa verkosta helposti ja luotettavasti. Saatavuustietoa tai ostomahdollisuus verkossa oli noin 14%:lla yrityksistä.

Hakemistopalvelut ja kuntien verkkosivut minimaalisena verkkoläsnäolona

Kainuun matkailuun liittyvistä yrityksistä noin 40%:lla ei siis ole kotisivuja. Luku kuulostaa suurelta, mutta siihen sisältyvät myös ne yritykset, jotka ovat näkyvillä matkakohteen/kunnan/kaupungin/ketjun sivustolla. Lisäksi osa yrityksistä löytyy erilaisista hakemistopalveluista (Fonecta, Yritysopas, Tupalo, Kalapaikka, Mihin.fi, yms.)

Hakemistopalveluissa oleva tieto on pelkkää niukkaa faktaa, eikä juuri herätä kiinnostusta yritystä kohtaan. Hakemistopalvelujen sivut itseasiassa menevät monessa tapauksessa Google-hakutuloksissa informatiivisempien sivujen ohi, esimerkiksi matkailualueen portaalin sisältämien palvelujen osalta. Mahdollisen asiakkaan kannalta tämä on varmasti ärsyttävää.

Minkälaisia nämä ”sivuttomat” yritykset sitten ovat? Joukossa on paljon pieniä, mahdollisesti sivutoimisia mökinvuokraajia, ravintoloita ja joitain ohjelmapalveluyrityksiä. Voi olla, että asiakkaat tulevat jonkin välittäjän kautta, eikä omia sivuja siis koeta tarpeellisiksi. Ravintoloissa voi olla paikallista asiakasvirtaa ilman sen kummempaa nettiläsnäoloa. Omia palveluja voidaan myydä alihankintana toisille yrityksille, joten oma näkyvyys kuluttajalle ei ole ehkä oleellista.

Pitääkö kaikilla matkailun toimijoilla olla verkkojalanjälki?

Kyllä ja ei – kaikkien ostettavien tuotteiden pitää kuitenkin olla netissä. Nopeasti löydettävissä, houkuttelevasti näkyvissä ja helposti ostettavissa. Onko niiden paikka yrityksen omilla nettisivuilla vai jonkun muun nettisivuilla on tietysti oman pohdintansa paikka.

Tehdyt mittaukset ovat määrällisiä, eivätkä ne kerro verkkoläsnäolon laadusta. Kaikkien edellä mainittujen verkkoläsnäolon muotojen tulisi palvella sitä tarkoitusta, että asiakkaalla olisi käytössään helppo polku matkakohteiden löytämiseen ja tuotteiden ostamiseen.  Matkailussa tämä polku rakentuu voimakkaasti verkon varaan, mutta edelleen myös perinteisempiä markkinoinnin ja asiakaspalvelun keinoja tarvitaan. Kyseessä on matkakohteen yhteinen haaste, sillä pienten yritysten resurssit ja taidot ovat rajallisia.

Jos kaikki ovat netissä, on mahdollista rakentaa Kainuun nettinäkyvyyttä matkailumielessä vaikuttavalla tavalla. Sivut muodostavat hyvällä sisällöllä, oikeilla avainsanoilla ja keskinäisillä linkityksillä verkoston, josta muodostuu eri asiakasryhmille mielekäs online-polku kiinnostuksen heräämisestä aina ostamiseen asti.

Jokaisella matkakohteella pitäisi olla suunnitelma siitä, mikä on se polku verkossa jolla kohde ja sen yrityksen kohtaavat asiakkaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että kohteessa on sovittu työnjako ja pelisäännöt millä tätä polkua rakennetaan. Kaikki tuovat esille omaa tarjontaansa, mutta myös kohteen yleistä houkuttelevuutta.

Sähköä matkailumarkkinointiin – Kainuun matkailufoorumi 2.12.2010

The municipalities of Kainuu: 1. Kajaani 2. Va...

Image via Wikipedia

Kainuun Edun EETU-hanke ja Kansainvälisen matkailun koordinointihanke järjestivät yhteisen seminaarin, jossa käsiteltiin Kainuun kv-matkailun kehittämistä sekä matkailun sähköistä markkinointia. Paikalla oli runsaasti matkailualan yritysten ja alueorganisaatioiden edustajia, opetushenkilöstöä ja opiskelijoita.

Tässä artikkelissa kertaan ne asiat, joihin itse kiinnitin huomiota tilaisuuden tarjonnasta. Teksti voi sisältää tulkintavirheitä ja väärinymmärryksiä 🙂

Seminaarin keskeinen ajatus ja viesti oli se, että Kainuun matkailutarjonnan tulisi olla entistäkin vahvemmin löydettävissä, arvioitavissa ja ostettavissa Internetissä.

Wild Taiga -alueen toimintaa esitellyt Jaana Keränen kertoi ajankohtaiskatsauksessaan, että Internet-markkinoinnin osalta on kiinnitetty huomiota hakukoneoptimointiin ja sosiaaliseen mediaan (Facebook, Youtube, TripAdvisor). Näkyvyyttä on haettu myös VisitFinlandin kautta ja ResponsibleTravel.Com -portaalin kautta. Ilahduttavaa oli myös kuulla, että myös yhteistä Intranetiä käytetään toiminnan tehostamiseksi. Uusi Discover Kainuu -uutiskirje on tulossa.

Vuokatin alueen terveiset toi tilaisuuteen Pasi Tolonen Sokos Hotel Vuokatista. Keskeinen viesti oli, että sähköiseen mediaan ja näiden medioiden välisiin linkkeihin panostetaan voimakkaasti. TV ja radio ovat osa sähköistä mediaa. Pelkät staattise nettisivut eivät kuitenkaan riitä, vaan on oltava aktiivinen ja luotava asiakkaita kiinnostavaa sisältöä. Kilpailu on globaalia ja on huolehdittava siitä, että erotutaan – sekä tuotteilla että brändillä.

Kansainvälisen matkailun koordinointi -hankkeen kokemuksista mieleen jäi se, että Venäläiset kuluttajat ohittivat matkanjärjestäjät ja ostivat palvelut suoraan suomalaisilta tuottajilta. Kuluttajamarkkinointiin on siis panostettava jatkossa sekä tuotteiden ostettavuuteen. Tämän nosti esille Juha Tanskanen Pohjolan Myllystä.

Tilaisuuden päätti Pertti Kaijasilta Jomenasta mainiolla esityksellään. Alla on lista muutamista itselleni mieleen jääneistä seikoista:

  • Markkinointi & Mainonnan Saittimittarit
  • Helppokäyttöisyys – asiakkaan ei pitäisi joutua miettimään, miten sivuilla toimitaan
  • Nordic Visitor
  • Web-kamerat, joissa ei tapahdu mitään
  • Tietoa ei pitäisi piilottaa pdf-esitteisiin
  • Rough Guides
  • Miten asiakas käsittää matkailualueen – kuva ei ole tarkka, vaan maan tai mantereen laajuinen?
  • Kerro tarinoita ja myy tehokkaasti
  • HTML5 ja CSS3 – mobiililaitteille ja sisällöille
  • Esendra
  • Frosmo

Yleinen havainto oli se, että Kainuun matkailuyritykset ovat hyvin eri tasoisia oman Internet-markkinointinsa ja verkkomyyntinsä suhteen. Tämä riippuu eri alueiden matkailuliiketoiminnan yleisen kehitystason eroista ja toiminnan laajuudesta sekä ammattimaisuudesta. Sama tilanne on käsittääkseni myös monilla muilla suomalaisilla matkailualueilla.

Ongelmana on se, että nykyaikaisen Internet-markkinoinnin välineitä ei käytetä ollenkaan, niitä käytetään vajavaisesti tai jonkinlainen kokonaisuuden hallinta puuttuu. Pienyritysten resurssiongelmat pätevät myös tässä tilanteessa. Mitkä ovat ne asiat, jotka pystytään pienyrityksissä tehokkaasti toteuttamaan?

Ratkaisemattomia kysymyksiä löytyy myös siitä, miten toiminta organisoidaan koko alueen ja alueen eri yritysten välillä sekä siitä, mitä myyntikanavia on käytössä. Onko kaikilla oma suora kanavansa vai käytetäänkö yhteistä kauppapaikkaa, vai olisiko sittenkin molempi parempi?

Millä tavalla ammattikorkeakoulu voisi tämän asian kehittymistä tukea ja edistää? Edellämainitut seikat tulisi tietysti ottaa matkailualan koulutuksessa huomioon. Matkailun kehittämishankkeissa tulisi olla aina ”sähköinen ulottuvuus” mukana.