Suomalaisen e-matkailun tulevaisuus?

 

image 
http://www.flickr.com/photos/mattimattila/ / CC BY 2.0

Turun tulevaisuuden tutkimuskeskus ja julkaissut väliraportin matkailun ja elämysteollisuuden ennakoinnista:

Hietanen, Kuusisto & Siivonen (2009): Matkailun ja elämystuotannon toimialan visiot ja ennakointi –ohjelman väliraportti. TUTU-eJulkaisuja 15/2009. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun Kauppakorkeakoulu.

Mielenkiintoista luettavaa matkailun kehittämisen kannalta ylipäätään, huomio kuitenkin kiinnittyi erityisesti tässä yhteydessä käsiteltyihin sähköisen liiketoiminnan näkökulmiin. Ennakointia on tehty vuosien 2008 ja 2009 aikana ja työ jatkuu edelleen.

Käsittelyssä olivat lähinnä matkailun kauppapaikat ja informaation saatavuus – eli markkinoinnin ja myynnin näkökulma. Asiassa on muitakin puolia ja asiasta oli kommenteissa huomautettu.

Valtakunnallisen matkailun kauppapaikan sujuvaan toimivuuteen vuonna 2020 suhtaudutaan ristiriitaisesti. Toisaalta se nähdään tärkeäksi, mutta toteutuksen onnistumiseen suhtaudutaan epäillen. Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ei ainakaan tapahdu nopeasti.

Asiaa on kommenttien mukaan yritetty jo kymmenen vuoden ajan siinä onnistumatta. Valtakunnallisen matkailun informaatiopalvelun olemassaoloon uskotaan enemmän kuin siihen, että yhdestä paikasta voisi ostaa kaikkia suomalaisia matkailutuotteita. Ennemminkin olisi olemassa useita kauppapaikkoja.

Itse uskoisin myös siihen, että Suomessa muutamia vahvoja alueellisia matkailun kauppapaikkoja, jotka olisivat sopivalla tavalla kytkeytynyt maaportaaliin. Nämä kilpailevat keskenään matkailijoiden huomiosta, joten pitäisikö kauppapaikkojen jotenkin erikoistua alueittain? Internet-markkinoinnin suhteen pitäisi olla jonkinlaiset tavoitteet ja pelisäännöt alueittain ja alueiden kesken.

Matkailutuotteen ostoprosessi on matkailijalle raskasta, kaikki palvelut ja sovellukset, jotka tuotteiden valikointia ja paketointia helpottavat tulevat menestymään. Kommenteissa mainitaan, että henkilökohtaista palvelua tarjoavat matkatoimistot jopa “kokevat renessanssin”.

Kommenteissa todetaan, että ulkomaiset asiakkaat eivät hae tietoa Suomesta vaan häntä kiinnostavista kohteista. Suomalaiset kohteet voivat olla näissä mukana tai sitten eivät. Paikan sijasta siis etsitään teemoja ja tekemistä. Brändeillä on kuitenkin edelleen merkityksensä.

Matkailutuottajien kannalta ne kanavat, jotka tarjoavat paljon asiakkaita pienillä kustannuksilla ovat houkuttelevia.  Millä tavalla tuottajat erottuvat toisistaan, jos ne ovat samassa kanavassa matkailijan vertailun kohteena? Toivottavasti muutenkin kuin hinnalla. Suora kanava ilman välikäsiä on tietysti yksi vaihtoehto, mutta mistä sinne saadaan asiakkaat?

Suomen matkailutoimialan kehittäminen ei tietenkään ole pelkästään sähköisestä liiketoiminnasta, portaaleista tai nettimarkkinoinnista kiinni. Näitä asioita tuodaan esille raportissa, joten siihen kannattaa tutustua tarkemmin.

Mainokset