Mikä on yrityksesi sähköisen markkinoinnin taso?

Internet-markkinoinnin tehokkuus perustuu järjestelmälliseen sähköiseen markkinointityöhön, jossa verkkomainonnan ja -markkinoinnin eri muotoja hyödynnetään siten, että saavutetaan kustannussäästöjä ja lisätään myyntiä. Tehokkuutta, ehkä oikeammin sähköisen markkinoinnin  laajuutta ja toiminnallisuutta voi mitata HubSpotin kehittämällä Marketing Grader-palvelulla internetissä.

Marketing Grader analyysi alkaa verkkosivun osoitteesta

Marketing Grader analyysi alkaa verkkosivun osoitteesta

Palvelulle syötetään lähtötietoina ainoastaan yrityksen verkkosivun osoite. Ohjelma analysoi verkkosivua ja etsii sen avulla yrityksen käyttämät muut sähköisen median työkalut: blogin, facebook-sivun ja twitter-tilin. Ohjelma laskee näiden sähköisten työkalujen käytöstä ja yhteistoiminnasta pisteet yrityksen sähköisen markkinoinnin laajuudelle. Oheisessa kuvassa ohjelman tuottama raportti tämän hankkeen sähköisestä markkinoinnista.

Palvelun tuottama tiivistetty raportti

Palvelun tuottama tiivistetty raportti

Ohjelma analysoi mm.:

  • blogi-artikkeleiden määrää ja julkaisutiheyttä
  • artikkeleiden löydettävyyttä otsikoiden avulla
  • automaattisen verkkosyötteen tilaamisen mahdollisuutta
  • facebook- ja twitter-julkaisujen tiheyttä
  • sähköisten työkalujen linkittämistä keskenään – esimerkiksi, voiko yrityksen kotisivulta ’Tykätä’ yrityksestä facebookissa tai voiko verkkosivun tai blogin sisältöä jakaa suoraan  twitteriin
  • yrityksen verkkosivun käytettävyyttä mobiililaitteella
  • verkkosivun toimivuutta – esimerkiksi laskeutumissivujen hyödyntäminen erivaiheisten potentiaalisten asiakkaiden muuntamiseksi maksaviksi asiakkaiksi
  • verkkosivun hakukonelöydettävyyttä
  • sähköisten palveluiden käyttäjien käyttäytymisen mittaamista ja analysointia

Ohjelma ehdottaa parannuksia kullekin osa-alueelle: Kuinka yrityksen verkkosivua tulisi kehittää paremman hakukonelöydettävyyden saavuttamiseksi? Mitä yrityksen tulisi huomioida blogin suhteen?

Kajakebusiness-markkinoinnin sosiaalisen median analysyysi

Kajakebusiness-markkinoinnin sosiaalisen median analyysi

Marketing Grader on nopeudessaan verraton luomaan pikakuvan yrityksen sähköisen markkinoinnin tilasta. Yrityksen sähköisen markkinoinnin tehokkuutta työkalu ei suoraan mittaa. Markkinointiin käytetty panos ja resurssit yhden miehen tai naisen yrityksessä eivät ole vertailtavissa 1000 työntekijän yritykseen. Yhden hengen yrityksen markkinoinnin tehokkuus voi olla parempi (saavutettu tulos panostukseen verrattuna), vaikka yritys ei hyödyntäisi läheskään kaikkia ohjelman analysoimia alueita.

Marketing Grader antaa suhteellisen suuren painoarvon markkinoinnissa blogille. Sen sijaan ohjelma ei niinkään huomioi kansainvälistä liiketoimintaa, jossa asiakkaille viestitään heidän omilla äidinkielillään. Yrityksen usealla kielellä toteutetut verkkosivut eivät tuo lisää pisteitä. Nykyisessä versiossa ei myöskään videomarkkinoinnille anneta sille kuuluvaa sijaa.

HubSpot kehittää työkalua edelleen. Heinäkuun alussa kokeilemani ohjelma oli vielä beta-versio. Elokuulle ohjelmaa on jo päivitetty parantamalla raportin rakennetta. Ehkä videomarkkinoinnin analyysikin on tulossa mukaan pian.

Seminaari sähköisestä liiketoiminnasta, matkailusta ja markkinoinnista

Kutsumme opetushenkilöstön, opiskelijoiden ja alueen yritysten edustajat  seminaariin, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita liittyen sähköisen liiketoiminnan osaamiseen, matkailun sähköiseen liiketoimintaan sekä markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan pk-yritysten liiketoiminnassa.

Aika: 25.5.2011 klo 12-16

Paikka: Kajaanin ammattikorkeakoulu, Taito1-rakennuksen auditorio 156

Puheenvuorot ovat seuraavat:

12:00-12:45

SLOK-projektin toiminta ja tuloksia: sähköisen liiketoiminnan opetuksen ja T&K-toiminnan kehittäminen

Mika Saloheimo, projektipäällikkö
Kajaanin AMK, SLOK-projekti
https://kajakebusiness.wordpress.com

12:45-13:30

Matkailun sähköinen liiketoiminta: ajankohtaista asiaa ja tulevaisuuden näkymiä

Marja Tiainen, projektikoordinaattori, sähköinen liiketoiminta
Savonlinnan seudun osaamiskeskus
http://www.soske.fi

13:30 – 14:00

Tauko, kahvitarjoilu

14:00-14:45

Internet-marketing: key aspects and emerging trends*

Artem Daniliants, CEO
LumoLink
http://www.lumolink.com

*Esitys suomeksi

14:45-15:30

Sosiaalinen media pk-yritysten käytössä: mahdollisuuksia ja haasteita

Hannu Karvonen
Lvngroom Oy
http://www.lvngroom.fi

15:30-16:00

Keskustelua ja yhteenveto, Mika Saloheimo

***

Ilmoittautumiset: seminaari on maksuton, mutta kahvitarjoilua varten ilmoittautumiset sähköpostilla: mika.saloheimo@kajak.fi

Lisätietoa ja yhteydenotot: Mika Saloheimo, 044 7101 369, mika.saloheimo@kajak.fi

TERVETULOA!

Muokattu 6.5.2011: Aikataulu tarkennettu. Lnvgroomista puhujana toimii Hannu Karvonen, ei Mia kuten aiemmissa tiedoissa oli mainittu. Artem pitää esityksensä oman esityksensä suomeksi.

Jatkoa sähköisen liiketoiminnan osaamisvaatimuksiin: matkailu

Jatkona aiempaan artikkeliin alla olevassa taulukossa on hyvin varhaisessa vaiheessa oleva pohja siitä, mitä sähköisen liiketoiminnan osaaminen voisi matkailualalla olla. (ks. myös Ovaskainen 2010)

Matkailuala on siitä ongelmallinen, että liiketoiminnan muotoja on monia: majoitus, ravintolat, aktiviteetit, tapahtumat, liikenne, matkanjärjestäminen. Osaamisessa ja toimintaympäristössä on eroja näiden välillä ja toisaalta ne kaikki kytkeytyvät toisiinsa. Asiaa lähestytään tällä kerralla aktiviteettipalvelujen tuottajan näkökulmasta.

Sähköisen liiketoiminnan osaamisvaatimuksia matkailualalla

Sähköisen liiketoiminnan osaamisvaatimuksia matkailualalla

Taulukossa olevat osaamisulottuvuudet (strategia, markkinointi, teknologia) eivät ole aivan selvärajaisia ja ovat kytköksissä toisiinsa: strategiassa täytyy ottaa kantaa markkinointiin ja teknologiaan. Strategiat voivat olla pienissä ohjelma- ja aktiviteettipalveluyrityksissä epämääräisiä, mutta todennäköisesti jonkinlainen toiminnan idea ja suunnitelma on olemassa – paperilla tai muuten. Ytimenä on siis tarkastella tätä toiminnan ideaa tietotekniikan hyödyntämisen kannalta.

Osaamisen muodot voidaan hahmottaa ymmärryksen ja tietämisen, suunnittelun ja työvälineiden kautta. Strategisella tasolla työvälineet ovat ehkä enemmän menetelmiä tai toimintamalleja – dokumentithan tuotetaan pitkälti tavallisilla toimisto-ohjelmistoilla.

Mitä aktiviteettipalveluja tarjoavassa yrityksessä pitäisi tietää markkinoinnista, asiakassuhteista, teknologiasta ja logistiikasta? Tähän palataan joskus myöhemmin, lukijoilta toivotaan kommentteja 🙂

Korkeakoulutuksen kannalta nämä osaamisvaatimukset tulisi vielä järkevästi jakaa AMK-tutkintojen, YAMK-tutkintojen ja täydennyskoulutuksen kesken (esim. ammatilliset erikoistumisopinnot). YAMK-opinnoissa korostuu johtamisen ja organisaation kehittämisen näkökulma monesti, joten juuri tämä strateginen osaamisulottuvuus olisi hyvin kotonaan sillä tasolla.

Lopuksi:

Tämän vuoden restonomi-opiskelijoiden välisen Resto-kilpailun voiton vei Kajaanin ammattikorkeakoulun joukkue – onnea voittajille!

Merkillepantavaa oli, että yhtenä tehtävänä oli kehittää matkailukeskuksen uusasiakashankintaa sosiaalisen median kautta.

Tämä lienee yksi viite siitä, mitä pitäisi ottaa huomioon sähköiseen liiketoimintaan liittyvässä markkinoinnin ja asiakassuhteiden -osaamisulottuvuudessa?

Lähteet

Ovaskainen M (2010): Qualification Requirements of SMEs in Internet-based Electronic Commerce – Findings from Finland. Jyväskylä Studies in Business and Economics 87.

Kainuun hoiva-ala ja sähköinen liiketoiminta

Kainuussa on tehty esiselvitys palveluyrittäjyyden kehittämisestä, loppuraportti on saatavilla Kainuun Edun sivuilla.

Kainuun hoiva-ala näyttäytyy selvityksen valossa seuraavalla tavalla:

  • Asiakkaat. Kuntayhtymä on hoiva-alan yrityksille merkittävä asiakas, josta ollaan ehkä liiankin riippuvaisia. Olisi löydettävä myös muita asiakkuuksia – myös muualta kuin Kainuusta. Toisaalta kumppanuutta kuntayhtymän kanssa pitäisi syventää. Asiakkuudet perustuvat vahvasti kilpailutukseen, joka ei edistä syvempää kumppanuutta.
  • Kilpailu. Pienet paikalliset yritykset kilpailevat suurten valtakunnallisten hoiva-alan yritysten kanssa. Yhteistyötä olisi tehtävä markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Kilpailijoiden toiminnasta tarvitaan lisää tietoa.
  • Tietojärjestelmät. Sähköistä laskutusta, varausjärjestelmiä ja eri järjestelmien välistä integraatiota olisi kehitettävä.
  • Yhteistyö. Kainuulaista hoivaverkostoa olisi kehitettävä. Verkosto huolehtisi markkinoinnista ja tuotekehityksestä. 

Kirjoittaja ei ole hoiva-alan asiantuntija, mutta selvityksen tuloksia voidaan tarkastella sähköisen liiketoiminnan näkökulmasta:

Osana markkinoinnin kehittämistä pitäisi kiinnittää huomiota sähköiseen markkinointiin. Potentiaalisten uusien asiakkaiden tulisi saada tarjolla olevista hoivapalveluista houkutteleva kuva. On huomioitava yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaat. Internetissä tulisi olla läsnä monipuolisesti ja tarjota tietoa palveluista hyvin kattavasti – sitä tietoa, jonka perusteella asiakkaat valintansa ja ostopäätöksensä tekevät.

Kumppanuus suurten julkisen sektorin asiakkaiden kanssa voisi syventyä yhteisen tuotekehityksen (mitä tilaaja haluaa nyt ja tulevaisuudessa ja miten näihin tarpeisiin vastataan) kautta ja tässä pitäisi hyödyntää sähköisiä yhteistoiminta-alustoja. Hoiva-alan yritysten keskinäisessä yhteistyössä voitaisiin myös hyödyntää vastaavia alustoja.

Sähköistämällä palvelujen tuotantoa on ehkä mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä, jotka edesauttavat kilpailutuksissa menestymistä. Palvelujen laatu tulisi tietysti pystyä säilyttämään riittävällä tasolla, joten tukiprosessit olisivat ensisijainen kohde (esim. juuri taloushallinto ml. sähköinen laskutus). Palvelutuotannon ohjausjärjestelmillä voidaan parantaa henkilöstöresurssien tehokasta kohdentamista.

Mikä edellämainituista on sitten tärkeintä? Riippuu varmasti tilanteesta ja yrityskohtaisista valinnoista ja käytettävissä olevista resursseista. Voivatko pienet yritykset laittaa panostuksensa yhteen ja kehittää esim. hoiva-alan sisällöntuotantoa internetissä, hoiva-alan palvelujen ohjausjärjestelmiä taikka ottaa käyttöön tiedon jakamista edistäviä sovelluksia?

SLOK-hanke käynnistyy Kainuussa

Projektin rahoituspäätös saapui ja pääsemme asiassa eteenpäin. Ydinkysymyksenä on se, mitkä ovat sähköisen liiketoiminnan kehittämisen keskeiset haasteet yrityksissä (erityisesti pk-yrityksissä) ja miten korkeakoulu voi näihin haasteisiin vastata oman opetuksensa ja T&K-toiminnan kautta.

Aiheesta lisää tilanteen kehittyessä.