Kainuun matkailuyritysten verkkojalanjäljestä

Määrällistä tietoa Kainuun matkailun verkkojalanjäljestä

Tämä kirjoitus on jatkoa Kainuun Sanomissa 13.3.2011 ilmestyneeseen artikkeliin (Saloheimo & Pyykkönen). Pyrin tässä tuomaan esiin muutamia pohdintoja, jotka eivät kyseiseen artikkeliin mukaan mahtuneet.

Kainuun matkailu rakentuu pääasiassa kotimaisten ja venäläisten matkailijoiden varaan. Matkailijamäärät ovat kehittyneet melko suotuisasti 2000-luvulla. Onko tämä vahva painotus kotimaisiin asiakkaisiin jotenkin laimentanut tarvetta verkkoläsnäolon kehittämiselle?

Kajaanin ammattikorkeakoulussa tekemämme mittauksen perusteella Kainuun matkailun verkkojalanjäljen laajuudessa on vielä kehittämisen varaa, näin esimerkiksi kävijäseurannan, verkkomyynnin ja sisällön jakelun suhteen. Olisiko verkkojalanjälkeä kehittämällä mahdollista kasvattaa Kainuun matkailijamäärää? Entä tavoittaa uusia asiakasryhmiä kansainvälisiltä markkinoilta?

MEK:n tutkimuksen (2010) mukaan matkailijat käyttävät hyvin monipuolisesti erilaisia Internetin palveluja etsiäkseen tietoja matkakohteista ja –tuotteista. Käytettyjen palvelujen suosio vaihtelee markkina-alueittain ja oikeastaan vain Googlen hakukone ja Facebookin sosiaalinen verkosto ovat jossain määrin yleisesti suosittuja.

Kainuun matkailuyritysten verkkojalanjälki näyttäytyy seuraavanlaisena:

Kainuun matkailuyritysten verkkojalanjälki, 2/2011 (352 yritystä)
Omat verkkosivut	59%
Google Analytics	12%
Google Maps	62%
Uutiskirje	2%
Verkkomyynti(väh. saatavuustiedot)	14%
Facebook	15%
TripAdvisor	3%
Muu sos. media (Twitter, Youtube, Flickr)	1%

Kainuun matkailuyrityksistä n. 60%:lla oli omat verkkosivut. Lopuilla n. 40%:lla verkkoläsnäolo muodostui esiintymisestä hakemistopalveluissa, kunnan matkailusivuissa tai koko yritysketjun sivustolla. Esimerkiksi hakemistopalveluissa olevat tiedot yrityksestä ovat hyvin suppeat, ne eivät kerro tuotteesta juuri mitään eivätkä houkuttele ostamaan. Yritysten sijaintitiedot löytyvät Googlen karttapalvelusta suurin piirtein samalla prosenttiosuudella (62%).

Omat verkkosivut omaavilla yrityksillä havaittiin olevan kävijäseuranta käytössä vain n. 12%:lla. Luku saattaa todellisuudessa suurempi, sillä mittasimme vain Google Analytics –palvelun käyttöä ja käytetty työkalu ei välttämättä aina havaitse tämän käyttöä sivustolla. Voidaan olettaa, moni yrityksistä ei seuraa sivujensa kävijämääriä tai kävijöiden käyttäytymistä.

Uutiskirjettä tarjosi alle 2% verkkosivut omaavista yrityksistä. Kohteilla on kuitenkin käytössään yhteiset uutiskirjeet, joihin on mahdollista saada omaa tarjontaa näkyville. Yrityksen tarjonnasta asiakas voi saada tietoa myös liittymällä sen sivuille Facebookissa tai seuraajaksi Twitterissä. Facebookissa olikin noin 15 prosenttia yrityksistä, Twitterissä vain yksittäisiä yrityksiä. Myös Youtube ja Flickr olivat hyvin harvojen käytössä. TripAdvisor-palvelusta löytyi n. 3% yrityksistä.

Verkkoläsnäolon tavoitteena on saada aikaan ostotarve ja luontevana jatkona pitäisi tuotteiden olla ostettavissa verkosta helposti ja luotettavasti. Saatavuustietoa tai ostomahdollisuus verkossa oli noin 14%:lla yrityksistä.

Hakemistopalvelut ja kuntien verkkosivut minimaalisena verkkoläsnäolona

Kainuun matkailuun liittyvistä yrityksistä noin 40%:lla ei siis ole kotisivuja. Luku kuulostaa suurelta, mutta siihen sisältyvät myös ne yritykset, jotka ovat näkyvillä matkakohteen/kunnan/kaupungin/ketjun sivustolla. Lisäksi osa yrityksistä löytyy erilaisista hakemistopalveluista (Fonecta, Yritysopas, Tupalo, Kalapaikka, Mihin.fi, yms.)

Hakemistopalveluissa oleva tieto on pelkkää niukkaa faktaa, eikä juuri herätä kiinnostusta yritystä kohtaan. Hakemistopalvelujen sivut itseasiassa menevät monessa tapauksessa Google-hakutuloksissa informatiivisempien sivujen ohi, esimerkiksi matkailualueen portaalin sisältämien palvelujen osalta. Mahdollisen asiakkaan kannalta tämä on varmasti ärsyttävää.

Minkälaisia nämä ”sivuttomat” yritykset sitten ovat? Joukossa on paljon pieniä, mahdollisesti sivutoimisia mökinvuokraajia, ravintoloita ja joitain ohjelmapalveluyrityksiä. Voi olla, että asiakkaat tulevat jonkin välittäjän kautta, eikä omia sivuja siis koeta tarpeellisiksi. Ravintoloissa voi olla paikallista asiakasvirtaa ilman sen kummempaa nettiläsnäoloa. Omia palveluja voidaan myydä alihankintana toisille yrityksille, joten oma näkyvyys kuluttajalle ei ole ehkä oleellista.

Pitääkö kaikilla matkailun toimijoilla olla verkkojalanjälki?

Kyllä ja ei – kaikkien ostettavien tuotteiden pitää kuitenkin olla netissä. Nopeasti löydettävissä, houkuttelevasti näkyvissä ja helposti ostettavissa. Onko niiden paikka yrityksen omilla nettisivuilla vai jonkun muun nettisivuilla on tietysti oman pohdintansa paikka.

Tehdyt mittaukset ovat määrällisiä, eivätkä ne kerro verkkoläsnäolon laadusta. Kaikkien edellä mainittujen verkkoläsnäolon muotojen tulisi palvella sitä tarkoitusta, että asiakkaalla olisi käytössään helppo polku matkakohteiden löytämiseen ja tuotteiden ostamiseen.  Matkailussa tämä polku rakentuu voimakkaasti verkon varaan, mutta edelleen myös perinteisempiä markkinoinnin ja asiakaspalvelun keinoja tarvitaan. Kyseessä on matkakohteen yhteinen haaste, sillä pienten yritysten resurssit ja taidot ovat rajallisia.

Jos kaikki ovat netissä, on mahdollista rakentaa Kainuun nettinäkyvyyttä matkailumielessä vaikuttavalla tavalla. Sivut muodostavat hyvällä sisällöllä, oikeilla avainsanoilla ja keskinäisillä linkityksillä verkoston, josta muodostuu eri asiakasryhmille mielekäs online-polku kiinnostuksen heräämisestä aina ostamiseen asti.

Jokaisella matkakohteella pitäisi olla suunnitelma siitä, mikä on se polku verkossa jolla kohde ja sen yrityksen kohtaavat asiakkaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että kohteessa on sovittu työnjako ja pelisäännöt millä tätä polkua rakennetaan. Kaikki tuovat esille omaa tarjontaansa, mutta myös kohteen yleistä houkuttelevuutta.

Vercco-seminaari kansainvälisestä verkkokaupasta 8.12.2010

Image via CrunchBase

Ouluseutu Yrityspalvelujen Vercco-projekti järjesti yhteistyökumppaneineen Vercco kansainvälisille vesille -seminaarin Oulussa 8.12.2010. Verkkokaupankäynti on mahdollistaa myös kansainvälisen kaupan – ei kuitenkaan automaattisesti. Seuraavassa on keskeisiä pointteja seminaarissa esitetyistä asioista, lukijan kannattaa tutustua myös seminaarin kotisivuilla oleviin materiaaleihin.

Pekka Peltonen MarkInvest Oy:stä on selvittänyt Venäjän verkkokaupan mahdollisuuksia. Venäjällä Internetin käyttö ja sähköinen kauppa lisääntyvät jatkuvasti. Verkkokauppa on keskittynyt tällä hetkellä Pietariin ja Moskovaan – se helpottaa suurkaupunkilaisten elämää. Hakukoneiden (Yandex, Google, Mail.ru) lisäksi käytetään verkkokatalogeja tuotetietojen etsintään. Myös sosiaalista mediaa käytetään, mutta tätä ei eritelty. Kuluttajille suunnattujen verkkokauppojen lisäksi on B2B-markkinapaikkoja, joissa ei välttämättä tehdä varsinaisia transaktioita. Aivan kuten offline-kaupassakin, on syytä olla venäläinen yhteistyökumppani. Ratkaistavia asioita ovat mm. verkkokaupan sijainti (Suomessa vai Venäjällä?), verkkokaupan omistus (oma kauppa vai venäläisen välittäjän kautta), kauppatavaraan liittyvä logistiikka. Venäläisille kannattaa myydä sellaisia tuotteita, joiden saatavuus muuten on niukka, brändi on tunnettu, laatu on korkea. Sujuva toimitus on myös kilpailuetu.

Venäjän sosiaalista mediaa ja verkkokauppaa käsitellään myös Socialmediocracy-blogissa.

Sanna Ylikärppä esitteli Marttiini Oy:n verkkokauppaprojektia. Heidän kuluttajille suunnattu verkkokauppansa on avattu vuoden 2010 aikana. Marttiinin osalta verkkokauppaan siirtymistä helpottivat tunnettu brändi, tuotteen helppo toimitettavuus sekä asiakkaiden halukkuus ostaa verkosta. Suosituksena oli, että yrityksellä ei olisi erikseen web-sivustoa ja verkkokauppaa, vaan imagosivusto yhdistetään verkkokaupan alustalle. Hyvä verkkokauppa palvelee myös jälleenmyyjiä kuluttajien lisäksi. B2B-tilausjärjestelmä edellyttäisi integraatiota toiminnanohjausjärjestelmän kanssa. Verkkokauppaprojektiin tulee varautua riittävin resurssein ja suunnitella myös projektin päättymisen jälkeistä toimintaa etukäteen. Opeteltavien asioiden määrä on hyvin suuri. Järjestelmätoimittajan valinta on kriittinen menestystekijä – tähän tulee panostaa. Pitäisi tietää mitä halutaan ostaa ja toisaalta kiinnittää huomiota myös siihen, mitä järjestelmätoimittaja ei tarjoa. Kansainvälisen kaupan kannalta Marttiinin verkkokauppaan ei toistaiseksi ole tehty suuria lokalisointeja (kieliversiot, maksutavat), vaan pyritään toimimaan yhdellä, mahdollisimman monelle sopivalla kaupalla.

Kirsi Mikkola Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:stä kertoi esityksessään matkailun sähköisestä kaupankäynnistä Suomessa – tai oikeastaan sen puutteesta. Matkailu on osaltaan myös tärkeää kansainvälistä kaupankäyntiä. Matkailijat ovat tärkeitä asiakkaita myös matkakohteiden vähittäiskauppiaille. Matkailijat ovat tottuneet ostamaan verkosta, mutta matkailuyritykset myyvät palvelujaan verkossa harvakseltaan. Erityisesti aktiviteettipalvelut koetaan hankaliksi verkkomyynnin kannalta – niissä on paljon variaatioita. Venäläiset ovat hyvin tärkeä matkailun asiakasryhmä Suomessa. He haluavat varata matkailupalvelunsa verkossa – mutta eivät välttämättä maksaa niitä. Matkailun sähköistä liiketoimintaa vaivaa edelleen sopivien järjestelmien puute ja toisaalta järjestelmien yhteentoimimattomuus.

Tomi Kaitarinne kertoi omassa esityksessään ALLU Groupin sähköisen markkinoinnin kehittämisprojektista, jossa JM eMotion oli ollut mukana. Alussa tilannetta analysoitiin Googlen työkaluilla (Analytics, Trends, Keyword Tool) sekä asiakaskyselyillä. Asiakkailta ja myyjiltä saatiin tietoa hyvistä avainsanoista eri markkinoilla. Hakusanamainontaa kehitettiin systemaattisemmaksi ja kohdennetummaksi. Sähköpostimarkkinointiin kehitettiin toimivat käytännöt. Yrityksen sivuston julkaisujärjestelmä vaihdettiin ja sisältö hakukoneoptimoitiin. Sähköinen markkinoinnin osaaminen ja toiminta saatiin juurrutettua organisaatioon, alussa käytettiin ulkopuolista asiantuntemusta. Kyseinen B2B-yritys on saanut Internetistä toimivan markkinointikanavan, vaikka joskus aiemmin se olisi voinut todeta, että Internetillä ei ole markkinoinnin kannalta suurta merkitystä.

Iltapäivän työpajassa aiheena oli verkkokaupan tuloksellisuus matkailussa ja vetäjänä toimi Kirsi Mikkola. Tuloksellisuutta voidaan mitata ja arvioida KKKK-mallilla. Matkailun kannalta tärkeä TripAdvisor-palvelu on saamassa suomalaisen lokalisoinnin, joka helpottaa sen käyttöä yritysten kannalta. Kumppanuusmarkkinoinnin hyödyntämistä vaikeuttaa sopivan palvelun/verkoston puuttuminen. Perinteiset affiliate-ratkaisut ovat liian massiivisia pienemmille yrityksille. Verkkokaupankäynnissä myös erilaiset lisämyynnin mahdollisuudet jäävät paljolti vielä hyödyntämättä. Ongelma on myös se, että matkailijat käyttävät ostopäätöstensä tekemisessä useita verkkopalveluja ja nämä palvelut vielä vaihtelevat maittain. Yrityksen resurssit eivät kuitenkaan riitä kovin laajaan verkkoläsnäoloon, vaan on tehtävä valintoja. Pitäisi pystyä määrittelemään ne palvelut, joista asiakkaat varmimmin tavoitetaan (esim. kävijätilastot ja asiakaskyselyt).

****

Yritysten onnistumiset ja kokemukset verkkokaupasta ja -markkinoinnista ovat aina mielenkiintoista kuultavaa, sillä tämäntyyppistä tietoa tarvittaisiin sähköisen liiketoiminnan opetuksessa. Harmillista oli, että matkailusta oli nyt paljon asiaa, mutta alan yrityksiä oli vähän paikalla.

Kansainvälisen verkkokaupan kehittämiseen voisi ottaa mukaan myös korkeakoulujen ulkomaiset opiskelijat – heillä on ns. paikallistietämystä kotimaistaan. Ehkäpä heistä olisi apua myös Venäjälle suunnatun suomalaisen verkkokaupan edistämisessä. Kajaanissakin on kaksi aiheeseen liittyvää kv-ohjelmaa: International Business ja Tourism.

Sähköä matkailumarkkinointiin – Kainuun matkailufoorumi 2.12.2010

Image via Wikipedia

Kainuun Edun EETU-hanke ja Kansainvälisen matkailun koordinointihanke järjestivät yhteisen seminaarin, jossa käsiteltiin Kainuun kv-matkailun kehittämistä sekä matkailun sähköistä markkinointia. Paikalla oli runsaasti matkailualan yritysten ja alueorganisaatioiden edustajia, opetushenkilöstöä ja opiskelijoita.

Tässä artikkelissa kertaan ne asiat, joihin itse kiinnitin huomiota tilaisuuden tarjonnasta. Teksti voi sisältää tulkintavirheitä ja väärinymmärryksiä 🙂

Seminaarin keskeinen ajatus ja viesti oli se, että Kainuun matkailutarjonnan tulisi olla entistäkin vahvemmin löydettävissä, arvioitavissa ja ostettavissa Internetissä.

Wild Taiga -alueen toimintaa esitellyt Jaana Keränen kertoi ajankohtaiskatsauksessaan, että Internet-markkinoinnin osalta on kiinnitetty huomiota hakukoneoptimointiin ja sosiaaliseen mediaan (Facebook, Youtube, TripAdvisor). Näkyvyyttä on haettu myös VisitFinlandin kautta ja ResponsibleTravel.Com -portaalin kautta. Ilahduttavaa oli myös kuulla, että myös yhteistä Intranetiä käytetään toiminnan tehostamiseksi. Uusi Discover Kainuu -uutiskirje on tulossa.

Vuokatin alueen terveiset toi tilaisuuteen Pasi Tolonen Sokos Hotel Vuokatista. Keskeinen viesti oli, että sähköiseen mediaan ja näiden medioiden välisiin linkkeihin panostetaan voimakkaasti. TV ja radio ovat osa sähköistä mediaa. Pelkät staattise nettisivut eivät kuitenkaan riitä, vaan on oltava aktiivinen ja luotava asiakkaita kiinnostavaa sisältöä. Kilpailu on globaalia ja on huolehdittava siitä, että erotutaan – sekä tuotteilla että brändillä.

Kansainvälisen matkailun koordinointi -hankkeen kokemuksista mieleen jäi se, että Venäläiset kuluttajat ohittivat matkanjärjestäjät ja ostivat palvelut suoraan suomalaisilta tuottajilta. Kuluttajamarkkinointiin on siis panostettava jatkossa sekä tuotteiden ostettavuuteen. Tämän nosti esille Juha Tanskanen Pohjolan Myllystä.

Tilaisuuden päätti Pertti Kaijasilta Jomenasta mainiolla esityksellään. Alla on lista muutamista itselleni mieleen jääneistä seikoista:

• Markkinointi & Mainonnan Saittimittarit
• Helppokäyttöisyys – asiakkaan ei pitäisi joutua miettimään, miten sivuilla toimitaan
• Nordic Visitor
• Web-kamerat, joissa ei tapahdu mitään
• Tietoa ei pitäisi piilottaa pdf-esitteisiin
• Rough Guides
• Miten asiakas käsittää matkailualueen – kuva ei ole tarkka, vaan maan tai mantereen laajuinen?
• Kerro tarinoita ja myy tehokkaasti
• HTML5 ja CSS3 – mobiililaitteille ja sisällöille
• Esendra
• Frosmo

Yleinen havainto oli se, että Kainuun matkailuyritykset ovat hyvin eri tasoisia oman Internet-markkinointinsa ja verkkomyyntinsä suhteen. Tämä riippuu eri alueiden matkailuliiketoiminnan yleisen kehitystason eroista ja toiminnan laajuudesta sekä ammattimaisuudesta. Sama tilanne on käsittääkseni myös monilla muilla suomalaisilla matkailualueilla.

Ongelmana on se, että nykyaikaisen Internet-markkinoinnin välineitä ei käytetä ollenkaan, niitä käytetään vajavaisesti tai jonkinlainen kokonaisuuden hallinta puuttuu. Pienyritysten resurssiongelmat pätevät myös tässä tilanteessa. Mitkä ovat ne asiat, jotka pystytään pienyrityksissä tehokkaasti toteuttamaan?

Ratkaisemattomia kysymyksiä löytyy myös siitä, miten toiminta organisoidaan koko alueen ja alueen eri yritysten välillä sekä siitä, mitä myyntikanavia on käytössä. Onko kaikilla oma suora kanavansa vai käytetäänkö yhteistä kauppapaikkaa, vai olisiko sittenkin molempi parempi?

Millä tavalla ammattikorkeakoulu voisi tämän asian kehittymistä tukea ja edistää? Edellämainitut seikat tulisi tietysti ottaa matkailualan koulutuksessa huomioon. Matkailun kehittämishankkeissa tulisi olla aina ”sähköinen ulottuvuus” mukana.

Vaurastu verkossa -seminaari 30.9.2010

Kainuun Edun eETU-hanke järjesti verkkokauppaa käsittelevän Vaurastu verkossa -seminaarin. Paikalla oli lähes 200 osallistujaa, yritysten edustajia, opiskelijoita. Esitysmateriaalit ovat lähipäivinä saatavilla KE:n web-sivuilta.

Tässä on muutamia poimintoja seminaarin sisällöstä:

Kare Casalsin (ECF ja IT-pooli) esitys käsitteli verkkokaupan nykytilaa erilaisten tilastojen valossa.

• Yhteisöllinen, globaali verkostotalous
• Verkkoliiketoiminta on palveluliiketoimintaa
• Pyrkimys pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen
• Suomi on pieni markkina – kansainvälistyminen
• Internet on merkittävin ostopäätökseen vaikuttava tekijä – tuetaanko tätä päätöksentekoa?
• Vertaissuosituksia haetaan keskimäärin 7 kpl
• Tilastolähteitä: TNS Gallup, Eurostat, Tilastokeskus, Special Eurobarometer, eMarketer, Forrester, Pew Internet
• Monikanavaisuus: online ja offline tukevat toisiaan
• Myynti suoraan tukkureiden varastosta, ei omia varastoja
• Tietokoneiden ja laitteiden verkkomyynti ylikuumeni taannoin
• Verkkokaupan välittömät vaikutukset (myynti) ja välilliset vaikutukset (ostopäätökset)
• Yrityslähtöisyys (kustannussäästöt) ja asiakaslähtöisyys (myynti)
• Keskitytään liikaa välittömiin vaikutuksiin, nimelliseen kustannustehokkuuteen
• Ketä palvellaan ja mistä tulot?
• Teknisistä ongelmista johtuva verkko-ostamisen keskeytyminen on lisääntynyt paljon
• Verkkokaupan hakuominaisuus on keskeinen
• Videot tuote-esittelyissä

Ostaminen verkosta jatkaa edelleen kasvuaan, eikä suosituimmissa tuotteissa ole suuria muutoksia tapahtunut. Matkailuun liittyvät tuotteet ja pääsyliput, kirjat, musiikki, vaatteet ovat ostetuimpia. Vaatteiden verkkokaupan tarjonta kasvaa H&M:n tullessa markkinoille.

Tärkeä pointti on se, että lähestyttäisiin verkkokauppaa asiakkaan lisäarvon ja palvelun kautta, ei pelkkien kustannussäästöjen ja itsepalvelun kautta.

Rauno Kurtti (RTG) kertoi matkailutuotteiden myyntiin tarkoitetusta Online Travel Shopista.

• Edelleen myös kivijalka-matkatoimisto
• Amadeus-integraatio, GDS (laaja tarjonta)
• Paketointi: dynaaminen, virtuaalinen, räätälöity
• Lennot, majoitus, autovuokraus plus ohjelmapalvelut ja pääsyliput
• Viikko-ohjelmat
• Kotimaiset asiakkaat eivät vielä paljoa osta ohjelmapalveluja netistä
• Erillinen majoitusvarausjärjestelmä (mm. mökit)
• Erikoisuuksien tarjoaminen – esim. petojen katselu
• Tapahtumat, esim. Ruka Nordic Opening
• Matkakohteille soveltuva palvelu
• Myyntiorganisaatio
• Markkinointiyhteistyö

Tämäntyyppiset palvelut auttavat matkailijoita suunnittelemaan matkaansa ja seulomaan suuresta tarjonnasta ja tietomäärästä haluamansa palvelut edullisimmalla hinnalla. Matkailupalvelujen tuottajalle tällainen on varmasti yksi varteenotettava myyntikanava – pitääkö rinnalla olla myös oma? Mistä kanavasta saataisiin eniten myyntiä? Entä hinnoittelu eri kanavien välillä?

Aktiviteettien osalta ongelmana on palvelun tuotteistaminen siihen pisteeseen, että se on ostettavissa verkosta. Matkakohteiden viikko-ohjelmiin sisältyvät palvelut ovat tällaisia, mutta entä esimerkiksi räätälöitävät karhunkatseluretket? Huomiota kiinnitti myös se, että kotimaiset asiakkaat eivät välttämättä haluakaan ostaa ”etukäteen” aktiviteetteja – lomanvietto jätetään avoimeksi. Ostaisivatko/varaisivatko he palveluja verkon kautta matkakohteessa ollessaan?

Arto Tenhunen (Soprano ja Vivere) kertoi näkemyksiään ja kokemuksiaan verkkoliiketoiminnan maailmasta.

• Vivere.fi – elvytysohjelma
• Tekninen osaaminen ei riitä, täytyy olla myös liiketoimintaosaamista (esim. kiinteistövälitys)
• Vaatii työtä
• Kokeile ensin vaikka Huuto.netiä, sitten omaa verkkokauppaa!
• Koffin integroitu tilausjärjestelmä verkon yli
• Ihmiset haluavat vaikuttaa – sosiaalinen media
• Ihmiset haluavat vaikuttaa myös yrityksiin – kysy heiltä
• Internet-palvelu on aina kansainvälinen – verkossa on vain yksi maa
• Älä tee itsepalvelumyymälää
• Elisan Cloud Company-video
• Facebook, Suomi24
• Innovatiivinen markkinointikampanja: Old Spice

Mieleen jäi moniosaamisen merkitys: teknologian ja liiketoiminnan yhteys. Askeleittainen eteneminen verkkokaupassa on suositeltavaa. Lisäksi tuotiin hyvin esille sitä, miltä ”Internet-maailma” näyttäytyy nyt ja lähitulevaisuudessa.

****

Tällaisia ajankohtaiskatsauksia, tietoiskuja ja case-esimerkkejä tulisi sisältyä myös korkeakoulujen liiketalouden opintoihin. Ei välttämättä tässä seminaari-formaatissa, vaan jonkinlaisena monimuotoisena oppimistehtävänä sopivan opintojakson/jaksojen yhteydessä.

eTourism 2010 -seminaarin antia

Image via Wikipedia

Haaga-Helia ja Haaga Perho järjestivät eTourism 2010 -seminaarin 23.9. Tässä artikkelissa nostan esille sellaisia asioita, joihin itse kiinnitin huomiota ja jotka herättivät ajatuksia.

Esitykset löytyvät kokonaisuudessaan Matkaa alkaa verkosta -yhteisöstä (edellyttää rekisteröitymisen).

Jere Talonen Haaga-Helia AMK:sta esitteli lyhyesti hyvin mielenkiintoisen 3E+RS-mallin: Experiences, E-World, Economics, Responsible, Sustainable. Mallia on hyödynnetty myös heidän ops-työssään – antaa ajatuksia myös täällä tehtävään kehitystyöhön.

Terry Kane Jumeirah Groupista hahmotteli matkailun tulevaisuuden näkymiä:

• Neljä matkailun tulevaisuuden skenaariota.
• Turistit eivät halua olla turisteja – ”off the beaten path”
• Uudet, kapeat segmentit
• Silver Surfers 50+ väestöryhmä kasvaa
• Kiinan ja Intian massamarkkinat tulevaisuudessa
• Kestävä kehitys, ekologisuus on aivan äärimmäisen tärkeää! (esim. VICE-malli)
• Asiakkuuksien hallinta ja asiakasläheisyys on keskeistä
• Suora yhteys asiakkaaseen – markkinointi ja myynti
• Webistä tulee henkilökohtainen – räätälöity matkailusisältö?
• Mobiilin merkitys kasvaa

Kanen esityksessä oli paljon mielenkiintoista asiaa. Sähköisen liiketoiminnan kannalta haasteellista on asiakkuuksien hallinta ja asiakasläheisyys, asiakasymmärrys, asiakasinformaatio, yms. Samaa haasteellisuutta edustaa suora yhteys asiakkaaseen – moniko pystyy myymään verkon yli palvelujaan? Entäpä vielä siten, että asiakkaalle tarjottava informaatio olisi yksilöllisesti räätälöityä?

Kenellä on matkakohteessa täydellisin ymmärrys kohteen kaikista eri asiakkaista ja asiakassegmenteistä? Paljonko matkakohteen yritykset tietävät ylipäätään omista asiakkaistaan? Voi hyvinkin olla, että asiakkaita koskeva tieto on pinnallista, se on hajallaan yrityksen sisällä ja asiakkaita koskevaa tietoa ei jaeta kohteen sisällä.

Jenni Glad 12Snapista kertoi mobiilimarkkinoinnista ja sen soveltamisesta matkailualalla:

• Luvanvaraisuus, saatava asiakkaan suostumus
• Mobiilin käyttötavat markkinoinnissa: palvelut, sisällöt, aktivointi.
• ”Perusnokialainen” on luultavimmin se yleisin mobiililaite
• Laitteiden, käyttöjärjestelmien ja sovellusten kirjava tarjonta on ongelma
• Tripadvisorin mobiiliversio
• Sijaintiperustainen mainostaminen karttapalvelun kautta, esim. Nokian Ovi Maps
• North Face Trailhead (taustalla Everytrail.com)
• ASML:n pelisäännöt mobiilimarkkinoinnille

Mobiilikanavalla on merkitystä silloin, kun asiakas on matkakohteessa – mistä voimme tietää sen? Karttapalveluihin kytketyt mainosmekanismit voisivat olla hyvinkin toimivia. Luonto- ja liikuntamatkailun osalta Everytrailin kaltaiset palvelut ovat kiinnostavia, sillä niissä on sosiaalisia ja pelillisiäkin ulottuvuuksia.

Voisiko geokätkentää brändätä matkakohteessa?

”Perusnokialaiset” laitteet ja datayhteyksien hinta ovat ongelmia – mutta mikä on tilanne jossain kapeassa segmentissä, vaikkapa luontokuvaajat ja petojen katselusta kiinnostuneet?

Sirkku Laine (Sähköinen Liiketoiminta Suomi) puhui aiheesta Augmented reality ja sen hyödyntäminen matkailussa:

• Laajennettu todellisuus
• Puhelimen kameran kautta on katsottavissa lisätietoa ympäristöstä
• Esim. matkaoppaiden toteuttaminen tällä tavoin?
• Beatles tour
• Hoppala Berlin Wall
• Nearest tube

AR voisi toimia jossain hyvin rajatussa kohteessa (esim. Beatles Tour, Berlin Wall). Käyttöä voisi olla myös esine-tasolla (esim. taideteokset), mutta silloin luultavimmin pitäisi olla jonkinlainen hahmontunnistus- tai NFC-teknologia käytössä. GPS:n avulla voidaan saada tietoa lähinnä rakennusten tasolla. Tässä laite- ja sovellusvaatimukset ovat korkealla.

AR-sovellusten avulla voi saada ympäristöstään lisätietoa mm. Wikipediasta, Googlesta, Youtubesta, eri valokuvapalveluista jne. Löytyvätkö matkakohteen keskeiset attraktiot ja niiden tiedot tätä kautta?

Fantastecin Juha Väisänen esitteli Virtual Lapland -peliä ja sen käyttöä matkailumarkkinoinnissa:

• Pelit ovat elämyksiä verkossa
• Pelit kiinnittävät ihmisten huomion – antaa mahdollisuuksia markkinointiin
• Vetoavat lapsiin ja nuoriin, mutta myös aikuisiin
• Matkakohteen ja sen attraktioiden esiintyminen pelissä
• Asiakastiedon kerääminen ja ymmärryksen kasvattaminen
• 3D Starwood Hotel – Hotellin käyttäjälähtöistä kehittämistä
• Elokuvat paikan markkinoinnissa ja nyt myös pelit – vrt. Da Vinci -koodi

Tämä aihe herätti mielenkiintoa ja onhan Virtual Laplandissa jo mukana matkailualan toimijoita. Pelit ja virtuaalimaailmat ovat matkakohdetason kehittämisasioita. Esitellyssä tapauksessa on etuna vahva yhteys jouluun. Mikä voisi olla vastaava intressi jossain muussa kohteessa muualla? Kukahan hyppää tähän junaan seuraavana?

Seminaarin työryhmätyöskentelyssä esille tulleita ajatuksia:

• Musiikki osana elämystä verkossa (voiko verkossa olla elämyksiä) – käytettävä harkiten, sillä saattaa häiritä tiedonhakua tai ostoprosessia
• Web-videoiden taustamusiikkiin syytä kiinnittä huomiota, sillä se luo tunnelmaa
• Mobiilimainonta ja mobiili osana asiakaspalvelua – mobiilissa ostetaan vielä aika vähän.
• Tekstiviestit toimivat teknisesti varmasti.
• SMS on toiminut esim. SK-ravintoloiden käytössä hyvin
• Mobiilisovellusten tulisi olla niin hyödyllisiä asiakkaalle, että niistä ollaan valmiita maksamaan (edes vähän).
• Reaaliaikaisen, hyödyllisen, arvokkaan tiedon tarjoaminen mobiilin kautta asiakkaalle?
• Internet toimii myös mobiilissa: web-sivut, sähköposti, Google (haku ja kartat), Facebook, Twitter, yms.

Kiitokset työryhmän jäsenille Mauri, Suvi ja Jarkko!

Edit: Lisätty kuva ja kaksi linkkiä.

Sähköisen taloushallinnon seminaari 19.8.2010

Projekti järjesti Kajaanin ammattikorkeakoulun liiketalouden opetushenkilöstölle suunnatun seminaarin aiheesta Sähköinen taloushallinto. Kyseinen tilaisuus tukee opetuksen kehittämistä sähköisen taloushallinnon näkökulmasta, halusimme tässä vaiheessa saada näkemyksiä alan haasteista ja mahdollisuuksista sekä eri tyyppisten yritysten kokemuksia asiasta.

Seminaariin saimme puhujiksi Martti Fromin Tiekestä, Tuija Kuivalaisen SOK Palveluässästä sekä Harri Lukkarin Talenomilta. Martti antoi omassa puheenvuorossaan näkemyksiä siitä, mihin sähköinen taloushallinto on menossa, Tuija kertoi SOK:n ”sisäisen tilitoimiston” toiminnasta ja Lukkari siitä, miten sähköisiä palveluja on Talenomilla toteutettu.

SOK Palveluässän toiminnasta suuri osa on sijoitettu Kajaaniin Renforsin rantaan ja on tärkeä yhteistyökumppani ammattikorkeakoululle – sekä suuri työllistäjä alueella. Taloushallinnon alalla todettiin olevan jo tai olevan tulossa jonkinasteinen työvoimapula.

Projektipäällikkö alusti aiheesta sähköisen liiketoiminnan osaaminen, esitys on nähtävissä alla:

Joitain muistiinpanoja seminaarin kuluessa käsitellyistä asioista:

• Verkoston näkökulma otettava huomioon, ei vain yksittäinen yritys
• Oikean ja reaaliaikaisen tiedon merkitys yrityksen (ja verkoston) johtamisessa
• Verkkolaskutus on yksi keskeinen tekijä
• Automatisoinnin ja integroinnin mahdollisuuksia on edelleen käyttämättä
• Suomi alkaa jäämään EU:sta jälkeen sähköisen taloushallinnon ja verkkolaskutuksen kehityksessä
• Julkinen sektori sähköistyy väistämättä – entä yritykset?
• SEPA:n käyttöönotto kiireellinen asia
• Hyödyt – onko rahallisia hyötyjä vai muita hyötyjä?
• Muutoksen mahdollisimman hallittu johtaminen
• Muutoksen kattavuus – toimintatapojen kehittäminen ja pitkälle viety integraatio
• Taloushallinnon työntekijän tulisi ymmärtää oman työnsä merkitys kokonaisuuden kannalta
• Keskittymiskehitys ja ulkoistuskehitys – palvelukeskukset
• Prosessien jatkuvaa kehittäminen
• Työelämässä käytetään erilaisia suoritusmittareita
• Sähköisten palvelujen käyttöastetta nostettava – palvelujen paketointi ja markkinointi

Suuret kiitokset seminaarin esiintyjille ja osallistujille. Yhteistyö varmasti jatkuu muodossa jos toisessakin!

Syksyn ohjelmaa

Kesätauon jälkeen SLOK-projektin ja hiljalleen myös Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminta taas jatkuu.

SLOK-projekti järjestää seuraavat koulutukset ammattikorkeakoulun opetushenkilöstölle:

• Sähköisen taloushallinnon seminaari. Puhujina Tieken edustaja, SOK Palveluässän edustaja ja Netbaronin edustaja.
• Liiketoimintaprosessien sähköistäminen -koulutus.
• Verkkoviestinnän koulutus.
• Matkailun mobiilimarkkinoinnin koulutus.

Syksyllä käynnistyy opetussuunnittelmien päivittäminen ja projektin kautta tuodaan tähän työhön sähköisen liiketoiminnan näkökulmaa, kohteena liiketalouden koulutusohjelmat ja matkailun koulutusohjelmat.

Kajaanin ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuspalvelut järjestävät Sähköisen liiketoiminnan erikoistumisopinnot seuraavan lukuvuoden aikana.

Kainuun matkailuyritysten näkemyksiä ja tarpeita sähköisen liiketoiminnan suhteen selvitetään syksyn aikana eri alueilla, mainittakoon esim. Ukkohalla ja Wild Taiga.

Syyskuussa järjestetään eTourism-seminaari, johon SLOK-projektin on syytä osallistua. Teemana tänä vuonna vahvasti mobiilisuus matkailussa.

Muutakin on tulossa, mutta niistä lisää asioiden varmistuessa.

KAMK:n opetushenkilöstö voi suunnatta projektin työtilaan Moodleen, jossa on lisää tietoa toiminnasta.

Jatkoa sähköisen liiketoiminnan osaamisvaatimuksiin: matkailu

Jatkona aiempaan artikkeliin alla olevassa taulukossa on hyvin varhaisessa vaiheessa oleva pohja siitä, mitä sähköisen liiketoiminnan osaaminen voisi matkailualalla olla. (ks. myös Ovaskainen 2010)

Matkailuala on siitä ongelmallinen, että liiketoiminnan muotoja on monia: majoitus, ravintolat, aktiviteetit, tapahtumat, liikenne, matkanjärjestäminen. Osaamisessa ja toimintaympäristössä on eroja näiden välillä ja toisaalta ne kaikki kytkeytyvät toisiinsa. Asiaa lähestytään tällä kerralla aktiviteettipalvelujen tuottajan näkökulmasta.

Sähköisen liiketoiminnan osaamisvaatimuksia matkailualalla

Taulukossa olevat osaamisulottuvuudet (strategia, markkinointi, teknologia) eivät ole aivan selvärajaisia ja ovat kytköksissä toisiinsa: strategiassa täytyy ottaa kantaa markkinointiin ja teknologiaan. Strategiat voivat olla pienissä ohjelma- ja aktiviteettipalveluyrityksissä epämääräisiä, mutta todennäköisesti jonkinlainen toiminnan idea ja suunnitelma on olemassa – paperilla tai muuten. Ytimenä on siis tarkastella tätä toiminnan ideaa tietotekniikan hyödyntämisen kannalta.

Osaamisen muodot voidaan hahmottaa ymmärryksen ja tietämisen, suunnittelun ja työvälineiden kautta. Strategisella tasolla työvälineet ovat ehkä enemmän menetelmiä tai toimintamalleja – dokumentithan tuotetaan pitkälti tavallisilla toimisto-ohjelmistoilla.

Mitä aktiviteettipalveluja tarjoavassa yrityksessä pitäisi tietää markkinoinnista, asiakassuhteista, teknologiasta ja logistiikasta? Tähän palataan joskus myöhemmin, lukijoilta toivotaan kommentteja 🙂

Korkeakoulutuksen kannalta nämä osaamisvaatimukset tulisi vielä järkevästi jakaa AMK-tutkintojen, YAMK-tutkintojen ja täydennyskoulutuksen kesken (esim. ammatilliset erikoistumisopinnot). YAMK-opinnoissa korostuu johtamisen ja organisaation kehittämisen näkökulma monesti, joten juuri tämä strateginen osaamisulottuvuus olisi hyvin kotonaan sillä tasolla.

Lopuksi:

Tämän vuoden restonomi-opiskelijoiden välisen Resto-kilpailun voiton vei Kajaanin ammattikorkeakoulun joukkue – onnea voittajille!

Merkillepantavaa oli, että yhtenä tehtävänä oli kehittää matkailukeskuksen uusasiakashankintaa sosiaalisen median kautta.

Tämä lienee yksi viite siitä, mitä pitäisi ottaa huomioon sähköiseen liiketoimintaan liittyvässä markkinoinnin ja asiakassuhteiden -osaamisulottuvuudessa?

Lähteet

Ovaskainen M (2010): Qualification Requirements of SMEs in Internet-based Electronic Commerce – Findings from Finland. Jyväskylä Studies in Business and Economics 87.

Matkailutuotteet verkossa -seminaari 23.2.2010

http://www.flickr.com/photos/harto/ / CC BY 2.0

Kajaanin ammattikorkeakoulun TUTKA-hanke (Matkailupalvelujen tuotekehitys ja tuotteistaminen Kainuussa) järjesti matkailualan toimijoille suunnatun seminaarin, jossa pääteemoina olivat sosiaalinen media ja Internet-markkinointi.

Seminaarin avasi Helena Aaltonen Kainuun maakunta -kuntayhtymästä. Puhujina olivat Harto Pönkä (Innowise Oy) ja Ilkka Kauppinen (Kodja Consulting). Yritysten edustajia, opettajia ja opiskelijoita oli varsin mukavasti paikalla.

Joitain muistiinpanoja kyseisestä seminaarista:

• Kainuun matkailutuotteet näkyvät jo melko hyvin netissä ja osin ne ovat myös ostettavissa online.
• ”Asiakkaamme eivät halua käyttää online-varausta, joten on epätodennäköistä että he innostuisivat myöskään sosiaalisesta mediasta.”
• Sosiaalinen media on prosessi ja paikka
• Etene askel kerrallaan ja muutamaan palveluun keskittyen aluksi
• 1/19/80 -sääntö
• Sosiaalisen median sisällöt vaikuttavat hakutuloksiin, hyvässä ja pahassa
• Foorumeilla mainostaminen feikkitunnuksilla on laitonta
• Fanit ja heidän käännyttämisensä ostajiksi – vuorovaikutus ja aktivointi
• Prosessit ja tuotteet kuntoon ennen sosiaaliseen mediaan osallistumista
• Affiliate-markkinointi
• Pelit, esim. Kainuussa Tarinakartta tekeillä
• Ei fanien määrä, vaan ketä he ovat: esim. Sallan osalta moni faneista on kunnan entinen tai nykyinen asukas
• Ymmärrä sosiaalisen median verkostomaisuus – ei pelkkä sisältökanava
• Huomioi myös osallistamisen mahdollisuudet, ei pelkkää markkinointia ja myyntiä
• Kainuu näkyy huonosti Facebookissa – pitäisi ehkä tarkastella matkailualueittain Vuokatti, Wild Taiga, Oulujärvi, Ukkohalla-Paljakka, Kajaani
• Videot vahva väline
• Suosittelupalvelujen hyödyntäminen
• Twitter, vaikka suomalaisia käyttäjiä vielä onkin aika vähän
• Sisältöjen käytettävyys mash-upeissa

Matkakohteen faneissa voi tosiaan olla myös paikallisia asukkaita ja entisiä asukkaita, jotka tietysti vierailevat kotipaikkakunnallaan. Eiväthän he tietenkään parhaita mahdollisia maksavia asiakkaita ole. Faniyhteisö voi olla kyllä aktiivinen ja puhua hyvin positiiviseen sävyyn kohteesta ja tällä tavoin houkutella uusia kävijöitä.

Jos matkakohteen kaikki yritykset lähtevät kilvan sosiaaliseen mediaan ja internet-markkinointiin, niin miten mahtaa käydä kohteen brändin?

Jos aiheeseen liittyvää osaamista saadaan yrityksiin siirrettyä, niin jäljelle jää vielä resurssiongelma: kuka tai ketkä käytännössä hoitavat ”sosiaalisen median paikkaa ja prosessia”. Ulkoistaminen voi olla ongelmallista ja vaatii ulkoiselta palveluntarjoajalta hyvää asiakasyritystensä tuntemusta ja luottamuksellista kumppanuutta.

Pitäisikö matkakohteissa olla jonkinlainen yhteinen resurssi tätä varten, joka hyvin tuntisi alueen ja toimijat sekä osaisi toimia luontevasti näissä sosiaalisen median verkostoissa?

Kiitokset puhujille mielenkiintoisista esityksistä ja TUTKA-hankkeen Anulle, Annelle ja Katille järjestelyistä! Toivottavasti yritysten edustajat saivat ideoita, joita viedä eteenpäin.

Väitös pk-yritysten osaamisvaatimuksista e-kaupassa

Äskettäin on julkaistu Jyväskylän yliopistossa väitöskirja, joka saatavilla myös pdf-muodossa:

Ovaskainen M (2010): Qualification Requirements of SMEs in Internet-based Electronic Commerce – Findings from Finland. Jyväskylä Studies in Business and Economics 87.

Kirja vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta, onhan aihe hyvin keskeinen tämän projektin kannalta. Mainittakoon, että aineisto on kerätty 2000-luvun alkupuolella ja informantteina on käytetty sähköisen kaupankäynnin asiantuntijoita korkeakouluista ja yrityksistä sekä pk-yritysten edustajia (yrittäjät, johtajat) monilta eri kaupan aloilta (päivittäistavarat, musiikki, tietokoneohjelmat, huonekalut, puutarhanhoito, kukat, liikunta, matkatoimisto, autot, kirjat).

Miltä nämä osaamivaatimukset sitten näyttävät Ovaskaisen väitöskirjan mukaan? Asia voidaan kenties tiivistää seuraavanlaiseen kuvaan (muokattu Ovaskainen 2010):

Pk-yritysten osaamisvaatimukset e-kaupassa

Muutamia ajatuksia yllä mainituista asioista heräsi:

Kyseessä ovat yrityskohtaiset osaamisvaatimukset, eivät yksilökohtaiset osaamisvaatimukset. Millä tavalla näitä tuloksia voisi tulkita ammattikorkeakouluympäristössä, opetuksessa sekä TKI-toiminnassa?

Tuloksista nähdään, että sähköinen kaupankäynti liity niinkään teknologiaan, vaan liiketoiminnan ja asiakasuhteiden hallintaan ja innovointiin. On tietysti ymmärrettävä teknologisten ratkaisujen luonne ja sovellettavuus yrityksen toimintaan. Toteutukset ja teknologinen erityisosaaminen voidaan hankkia ulkopuolisilta partnereilta.

Epäsuorien markkinointikanavien merkitys on nykypäivänä korostunut, ns. sosiaalisesta mediasta puhutaan paljon ja asiaa kehitellään monissa yrityksissä. Internet-markkinoinnin merkitys on ylipäätään nykyään suurempi ja asia herättää mielenkiintoa.

Mobiilisovellusten merkitys sähköisessä kaupankäynnissä on kasvanut tai tulee kasvamaan jatkossa? Tätä on ennusteltu jo monia vuosia, mutta mielenkiintoisten sovellusten tarjonta lisääntyy nyt koko ajan.

Mitkä seikat korostuvat eri toimialoilla? Esimerkiksi matkailussa logistiikka liittyy palveluntuotantoon (matkailijoiden fyysinen siirtäminen kohteeseen, kohteessa ja kohteesta takaisin lähtöalueelle), mutta matkailutuotteiden myynnissä jakelukanavalla (mistä kanavista matkailija saa tuotteemme ostettua/varattua) on myös suuri merkitys. Fyysisten tavaroiden kaupassa kyse on niiden toimittamisesta asiakkaalle nopeasti ja helposti ostotapahtuman jälkeen. Entä mikä on logistiikan rooli hoiva-alalla, esimerkiksi vanhusten kuntoutuspalveluissa?

Verkkokauppaa tukevia logistiikkapalveluja ja toisaalta maksujärjestelmiä on nykyään saatavilla paljonkin. Vähentääkö tämä logistiikkaosaamisen tarvetta? Täytyy tietysti ymmärtää mitä on ostamassa ja vertailla palveluja, jos verkkokauppaa aikoo harjoittaa.

Strateginen yhteistyö matkailussa (esim. yritysten verkoston matkakohteissa) korostuu, toisaalta yhteistyön merkitys tuntuisi olevan suuri myös hoiva-alalla kunnallisten tilaajien ja yksityisten tuottajien välillä.

Kaiken kaikkiaan Ovaskaisen malli vaikuttaa järkevältä ja relevantilta, ainakin se antaa tiettyjä näkemyksiä, joita tämän projektin puitteissa voisi soveltaa.