Vercco-seminaari kansainvälisestä verkkokaupasta 8.12.2010

Image representing Yandex as depicted in Crunc...

Image via CrunchBase

Ouluseutu Yrityspalvelujen Vercco-projekti järjesti yhteistyökumppaneineen Vercco kansainvälisille vesille -seminaarin Oulussa 8.12.2010. Verkkokaupankäynti on mahdollistaa myös kansainvälisen kaupan – ei kuitenkaan automaattisesti. Seuraavassa on keskeisiä pointteja seminaarissa esitetyistä asioista, lukijan kannattaa tutustua myös seminaarin kotisivuilla oleviin materiaaleihin.

Pekka Peltonen MarkInvest Oy:stä on selvittänyt Venäjän verkkokaupan mahdollisuuksia. Venäjällä Internetin käyttö ja sähköinen kauppa lisääntyvät jatkuvasti. Verkkokauppa on keskittynyt tällä hetkellä Pietariin ja Moskovaan – se helpottaa suurkaupunkilaisten elämää. Hakukoneiden (Yandex, Google, Mail.ru) lisäksi käytetään verkkokatalogeja tuotetietojen etsintään. Myös sosiaalista mediaa käytetään, mutta tätä ei eritelty. Kuluttajille suunnattujen verkkokauppojen lisäksi on B2B-markkinapaikkoja, joissa ei välttämättä tehdä varsinaisia transaktioita. Aivan kuten offline-kaupassakin, on syytä olla venäläinen yhteistyökumppani. Ratkaistavia asioita ovat mm. verkkokaupan sijainti (Suomessa vai Venäjällä?), verkkokaupan omistus (oma kauppa vai venäläisen välittäjän kautta), kauppatavaraan liittyvä logistiikka. Venäläisille kannattaa myydä sellaisia tuotteita, joiden saatavuus muuten on niukka, brändi on tunnettu, laatu on korkea. Sujuva toimitus on myös kilpailuetu.

Venäjän sosiaalista mediaa ja verkkokauppaa käsitellään myös Socialmediocracy-blogissa.

Sanna Ylikärppä esitteli Marttiini Oy:n verkkokauppaprojektia. Heidän kuluttajille suunnattu verkkokauppansa on avattu vuoden 2010 aikana. Marttiinin osalta verkkokauppaan siirtymistä helpottivat tunnettu brändi, tuotteen helppo toimitettavuus sekä asiakkaiden halukkuus ostaa verkosta. Suosituksena oli, että yrityksellä ei olisi erikseen web-sivustoa ja verkkokauppaa, vaan imagosivusto yhdistetään verkkokaupan alustalle. Hyvä verkkokauppa palvelee myös jälleenmyyjiä kuluttajien lisäksi. B2B-tilausjärjestelmä edellyttäisi integraatiota toiminnanohjausjärjestelmän kanssa. Verkkokauppaprojektiin tulee varautua riittävin resurssein ja suunnitella myös projektin päättymisen jälkeistä toimintaa etukäteen. Opeteltavien asioiden määrä on hyvin suuri. Järjestelmätoimittajan valinta on kriittinen menestystekijä – tähän tulee panostaa. Pitäisi tietää mitä halutaan ostaa ja toisaalta kiinnittää huomiota myös siihen, mitä järjestelmätoimittaja ei tarjoa. Kansainvälisen kaupan kannalta Marttiinin verkkokauppaan ei toistaiseksi ole tehty suuria lokalisointeja (kieliversiot, maksutavat), vaan pyritään toimimaan yhdellä, mahdollisimman monelle sopivalla kaupalla.

Kirsi Mikkola Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:stä kertoi esityksessään matkailun sähköisestä kaupankäynnistä Suomessa – tai oikeastaan sen puutteesta. Matkailu on osaltaan myös tärkeää kansainvälistä kaupankäyntiä. Matkailijat ovat tärkeitä asiakkaita myös matkakohteiden vähittäiskauppiaille. Matkailijat ovat tottuneet ostamaan verkosta, mutta matkailuyritykset myyvät palvelujaan verkossa harvakseltaan. Erityisesti aktiviteettipalvelut koetaan hankaliksi verkkomyynnin kannalta – niissä on paljon variaatioita. Venäläiset ovat hyvin tärkeä matkailun asiakasryhmä Suomessa. He haluavat varata matkailupalvelunsa verkossa – mutta eivät välttämättä maksaa niitä. Matkailun sähköistä liiketoimintaa vaivaa edelleen sopivien järjestelmien puute ja toisaalta järjestelmien yhteentoimimattomuus.

Tomi Kaitarinne kertoi omassa esityksessään ALLU Groupin sähköisen markkinoinnin kehittämisprojektista, jossa JM eMotion oli ollut mukana. Alussa tilannetta analysoitiin Googlen työkaluilla (Analytics, Trends, Keyword Tool) sekä asiakaskyselyillä. Asiakkailta ja myyjiltä saatiin tietoa hyvistä avainsanoista eri markkinoilla. Hakusanamainontaa kehitettiin systemaattisemmaksi ja kohdennetummaksi. Sähköpostimarkkinointiin kehitettiin toimivat käytännöt. Yrityksen sivuston julkaisujärjestelmä vaihdettiin ja sisältö hakukoneoptimoitiin. Sähköinen markkinoinnin osaaminen ja toiminta saatiin juurrutettua organisaatioon, alussa käytettiin ulkopuolista asiantuntemusta. Kyseinen B2B-yritys on saanut Internetistä toimivan markkinointikanavan, vaikka joskus aiemmin se olisi voinut todeta, että Internetillä ei ole markkinoinnin kannalta suurta merkitystä.

Iltapäivän työpajassa aiheena oli verkkokaupan tuloksellisuus matkailussa ja vetäjänä toimi Kirsi Mikkola. Tuloksellisuutta voidaan mitata ja arvioida KKKK-mallilla. Matkailun kannalta tärkeä TripAdvisor-palvelu on saamassa suomalaisen lokalisoinnin, joka helpottaa sen käyttöä yritysten kannalta. Kumppanuusmarkkinoinnin hyödyntämistä vaikeuttaa sopivan palvelun/verkoston puuttuminen. Perinteiset affiliate-ratkaisut ovat liian massiivisia pienemmille yrityksille. Verkkokaupankäynnissä myös erilaiset lisämyynnin mahdollisuudet jäävät paljolti vielä hyödyntämättä. Ongelma on myös se, että matkailijat käyttävät ostopäätöstensä tekemisessä useita verkkopalveluja ja nämä palvelut vielä vaihtelevat maittain. Yrityksen resurssit eivät kuitenkaan riitä kovin laajaan verkkoläsnäoloon, vaan on tehtävä valintoja. Pitäisi pystyä määrittelemään ne palvelut, joista asiakkaat varmimmin tavoitetaan (esim. kävijätilastot ja asiakaskyselyt).

****

Yritysten onnistumiset ja kokemukset verkkokaupasta ja -markkinoinnista ovat aina mielenkiintoista kuultavaa, sillä tämäntyyppistä tietoa tarvittaisiin sähköisen liiketoiminnan opetuksessa. Harmillista oli, että matkailusta oli nyt paljon asiaa, mutta alan yrityksiä oli vähän paikalla.

Kansainvälisen verkkokaupan kehittämiseen voisi ottaa mukaan myös korkeakoulujen ulkomaiset opiskelijat – heillä on ns. paikallistietämystä kotimaistaan. Ehkäpä heistä olisi apua myös Venäjälle suunnatun suomalaisen verkkokaupan edistämisessä. Kajaanissakin on kaksi aiheeseen liittyvää kv-ohjelmaa: International Business ja Tourism.

Sähköä matkailumarkkinointiin – Kainuun matkailufoorumi 2.12.2010

The municipalities of Kainuu: 1. Kajaani 2. Va...

Image via Wikipedia

Kainuun Edun EETU-hanke ja Kansainvälisen matkailun koordinointihanke järjestivät yhteisen seminaarin, jossa käsiteltiin Kainuun kv-matkailun kehittämistä sekä matkailun sähköistä markkinointia. Paikalla oli runsaasti matkailualan yritysten ja alueorganisaatioiden edustajia, opetushenkilöstöä ja opiskelijoita.

Tässä artikkelissa kertaan ne asiat, joihin itse kiinnitin huomiota tilaisuuden tarjonnasta. Teksti voi sisältää tulkintavirheitä ja väärinymmärryksiä 🙂

Seminaarin keskeinen ajatus ja viesti oli se, että Kainuun matkailutarjonnan tulisi olla entistäkin vahvemmin löydettävissä, arvioitavissa ja ostettavissa Internetissä.

Wild Taiga -alueen toimintaa esitellyt Jaana Keränen kertoi ajankohtaiskatsauksessaan, että Internet-markkinoinnin osalta on kiinnitetty huomiota hakukoneoptimointiin ja sosiaaliseen mediaan (Facebook, Youtube, TripAdvisor). Näkyvyyttä on haettu myös VisitFinlandin kautta ja ResponsibleTravel.Com -portaalin kautta. Ilahduttavaa oli myös kuulla, että myös yhteistä Intranetiä käytetään toiminnan tehostamiseksi. Uusi Discover Kainuu -uutiskirje on tulossa.

Vuokatin alueen terveiset toi tilaisuuteen Pasi Tolonen Sokos Hotel Vuokatista. Keskeinen viesti oli, että sähköiseen mediaan ja näiden medioiden välisiin linkkeihin panostetaan voimakkaasti. TV ja radio ovat osa sähköistä mediaa. Pelkät staattise nettisivut eivät kuitenkaan riitä, vaan on oltava aktiivinen ja luotava asiakkaita kiinnostavaa sisältöä. Kilpailu on globaalia ja on huolehdittava siitä, että erotutaan – sekä tuotteilla että brändillä.

Kansainvälisen matkailun koordinointi -hankkeen kokemuksista mieleen jäi se, että Venäläiset kuluttajat ohittivat matkanjärjestäjät ja ostivat palvelut suoraan suomalaisilta tuottajilta. Kuluttajamarkkinointiin on siis panostettava jatkossa sekä tuotteiden ostettavuuteen. Tämän nosti esille Juha Tanskanen Pohjolan Myllystä.

Tilaisuuden päätti Pertti Kaijasilta Jomenasta mainiolla esityksellään. Alla on lista muutamista itselleni mieleen jääneistä seikoista:

  • Markkinointi & Mainonnan Saittimittarit
  • Helppokäyttöisyys – asiakkaan ei pitäisi joutua miettimään, miten sivuilla toimitaan
  • Nordic Visitor
  • Web-kamerat, joissa ei tapahdu mitään
  • Tietoa ei pitäisi piilottaa pdf-esitteisiin
  • Rough Guides
  • Miten asiakas käsittää matkailualueen – kuva ei ole tarkka, vaan maan tai mantereen laajuinen?
  • Kerro tarinoita ja myy tehokkaasti
  • HTML5 ja CSS3 – mobiililaitteille ja sisällöille
  • Esendra
  • Frosmo

Yleinen havainto oli se, että Kainuun matkailuyritykset ovat hyvin eri tasoisia oman Internet-markkinointinsa ja verkkomyyntinsä suhteen. Tämä riippuu eri alueiden matkailuliiketoiminnan yleisen kehitystason eroista ja toiminnan laajuudesta sekä ammattimaisuudesta. Sama tilanne on käsittääkseni myös monilla muilla suomalaisilla matkailualueilla.

Ongelmana on se, että nykyaikaisen Internet-markkinoinnin välineitä ei käytetä ollenkaan, niitä käytetään vajavaisesti tai jonkinlainen kokonaisuuden hallinta puuttuu. Pienyritysten resurssiongelmat pätevät myös tässä tilanteessa. Mitkä ovat ne asiat, jotka pystytään pienyrityksissä tehokkaasti toteuttamaan?

Ratkaisemattomia kysymyksiä löytyy myös siitä, miten toiminta organisoidaan koko alueen ja alueen eri yritysten välillä sekä siitä, mitä myyntikanavia on käytössä. Onko kaikilla oma suora kanavansa vai käytetäänkö yhteistä kauppapaikkaa, vai olisiko sittenkin molempi parempi?

Millä tavalla ammattikorkeakoulu voisi tämän asian kehittymistä tukea ja edistää? Edellämainitut seikat tulisi tietysti ottaa matkailualan koulutuksessa huomioon. Matkailun kehittämishankkeissa tulisi olla aina ”sähköinen ulottuvuus” mukana.