Matkailutuotteet verkossa -seminaari 23.2.2010

Kajaanin ammattikorkeakoulun TUTKA-hanke (Matkailupalvelujen tuotekehitys ja tuotteistaminen Kainuussa) järjesti matkailualan toimijoille suunnatun seminaarin, jossa pääteemoina olivat sosiaalinen media ja Internet-markkinointi.

Seminaarin avasi Helena Aaltonen Kainuun maakunta -kuntayhtymästä. Puhujina olivat Harto Pönkä (Innowise Oy) ja Ilkka Kauppinen (Kodja Consulting). Yritysten edustajia, opettajia ja opiskelijoita oli varsin mukavasti paikalla.

Joitain muistiinpanoja kyseisestä seminaarista:

  • Kainuun matkailutuotteet näkyvät jo melko hyvin netissä ja osin ne ovat myös ostettavissa online.
  • ”Asiakkaamme eivät halua käyttää online-varausta, joten on epätodennäköistä että he innostuisivat myöskään sosiaalisesta mediasta.”
  • Sosiaalinen media on prosessi ja paikka
  • Etene askel kerrallaan ja muutamaan palveluun keskittyen aluksi
  • 1/19/80 -sääntö
  • Sosiaalisen median sisällöt vaikuttavat hakutuloksiin, hyvässä ja pahassa
  • Foorumeilla mainostaminen feikkitunnuksilla on laitonta
  • Fanit ja heidän käännyttämisensä ostajiksi – vuorovaikutus ja aktivointi
  • Prosessit ja tuotteet kuntoon ennen sosiaaliseen mediaan osallistumista
  • Affiliate-markkinointi
  • Pelit, esim. Kainuussa Tarinakartta tekeillä
  • Ei fanien määrä, vaan ketä he ovat: esim. Sallan osalta moni faneista on kunnan entinen tai nykyinen asukas
  • Ymmärrä sosiaalisen median verkostomaisuus – ei pelkkä sisältökanava
  • Huomioi myös osallistamisen mahdollisuudet, ei pelkkää markkinointia ja myyntiä
  • Kainuu näkyy huonosti Facebookissa – pitäisi ehkä tarkastella matkailualueittain Vuokatti, Wild Taiga, Oulujärvi, Ukkohalla-Paljakka, Kajaani
  • Videot vahva väline
  • Suosittelupalvelujen hyödyntäminen
  • Twitter, vaikka suomalaisia käyttäjiä vielä onkin aika vähän
  • Sisältöjen käytettävyys mash-upeissa

Matkakohteen faneissa voi tosiaan olla myös paikallisia asukkaita ja entisiä asukkaita, jotka tietysti vierailevat kotipaikkakunnallaan. Eiväthän he tietenkään parhaita mahdollisia maksavia asiakkaita ole. Faniyhteisö voi olla kyllä aktiivinen ja puhua hyvin positiiviseen sävyyn kohteesta ja tällä tavoin houkutella uusia kävijöitä.

Jos matkakohteen kaikki yritykset lähtevät kilvan sosiaaliseen mediaan ja internet-markkinointiin, niin miten mahtaa käydä kohteen brändin?

Jos aiheeseen liittyvää osaamista saadaan yrityksiin siirrettyä, niin jäljelle jää vielä resurssiongelma: kuka tai ketkä käytännössä hoitavat ”sosiaalisen median paikkaa ja prosessia”. Ulkoistaminen voi olla ongelmallista ja vaatii ulkoiselta palveluntarjoajalta hyvää asiakasyritystensä tuntemusta ja luottamuksellista kumppanuutta.

Pitäisikö matkakohteissa olla jonkinlainen yhteinen resurssi tätä varten, joka hyvin tuntisi alueen ja toimijat sekä osaisi toimia luontevasti näissä sosiaalisen median verkostoissa?

Kiitokset puhujille mielenkiintoisista esityksistä ja TUTKA-hankkeen Anulle, Annelle ja Katille järjestelyistä! Toivottavasti yritysten edustajat saivat ideoita, joita viedä eteenpäin.

Mainokset

Väitös pk-yritysten osaamisvaatimuksista e-kaupassa

Äskettäin on julkaistu Jyväskylän yliopistossa väitöskirja, joka saatavilla myös pdf-muodossa:

Ovaskainen M (2010): Qualification Requirements of SMEs in Internet-based Electronic Commerce – Findings from Finland. Jyväskylä Studies in Business and Economics 87.

Kirja vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta, onhan aihe hyvin keskeinen tämän projektin kannalta. Mainittakoon, että aineisto on kerätty 2000-luvun alkupuolella ja informantteina on käytetty sähköisen kaupankäynnin asiantuntijoita korkeakouluista ja yrityksistä sekä pk-yritysten edustajia (yrittäjät, johtajat) monilta eri kaupan aloilta (päivittäistavarat, musiikki, tietokoneohjelmat, huonekalut, puutarhanhoito, kukat, liikunta, matkatoimisto, autot, kirjat).

Miltä nämä osaamivaatimukset sitten näyttävät Ovaskaisen väitöskirjan mukaan? Asia voidaan kenties tiivistää seuraavanlaiseen kuvaan (muokattu Ovaskainen 2010):

Pk-yritysten osaamisvaatimukset e-kaupassa

Pk-yritysten osaamisvaatimukset e-kaupassa

Muutamia ajatuksia yllä mainituista asioista heräsi:

Kyseessä ovat yrityskohtaiset osaamisvaatimukset, eivät yksilökohtaiset osaamisvaatimukset. Millä tavalla näitä tuloksia voisi tulkita ammattikorkeakouluympäristössä, opetuksessa sekä TKI-toiminnassa?

Tuloksista nähdään, että sähköinen kaupankäynti liity niinkään teknologiaan, vaan liiketoiminnan ja asiakasuhteiden hallintaan ja innovointiin. On tietysti ymmärrettävä teknologisten ratkaisujen luonne ja sovellettavuus yrityksen toimintaan. Toteutukset ja teknologinen erityisosaaminen voidaan hankkia ulkopuolisilta partnereilta.

Epäsuorien markkinointikanavien merkitys on nykypäivänä korostunut, ns. sosiaalisesta mediasta puhutaan paljon ja asiaa kehitellään monissa yrityksissä. Internet-markkinoinnin merkitys on ylipäätään nykyään suurempi ja asia herättää mielenkiintoa.

Mobiilisovellusten merkitys sähköisessä kaupankäynnissä on kasvanut tai tulee kasvamaan jatkossa? Tätä on ennusteltu jo monia vuosia, mutta mielenkiintoisten sovellusten tarjonta lisääntyy nyt koko ajan.

Mitkä seikat korostuvat eri toimialoilla? Esimerkiksi matkailussa logistiikka liittyy palveluntuotantoon (matkailijoiden fyysinen siirtäminen kohteeseen, kohteessa ja kohteesta takaisin lähtöalueelle), mutta matkailutuotteiden myynnissä jakelukanavalla (mistä kanavista matkailija saa tuotteemme ostettua/varattua) on myös suuri merkitys. Fyysisten tavaroiden kaupassa kyse on niiden toimittamisesta asiakkaalle nopeasti ja helposti ostotapahtuman jälkeen. Entä mikä on logistiikan rooli hoiva-alalla, esimerkiksi vanhusten kuntoutuspalveluissa?

Verkkokauppaa tukevia logistiikkapalveluja ja toisaalta maksujärjestelmiä on nykyään saatavilla paljonkin. Vähentääkö tämä logistiikkaosaamisen tarvetta? Täytyy tietysti ymmärtää mitä on ostamassa ja vertailla palveluja, jos verkkokauppaa aikoo harjoittaa.

Strateginen yhteistyö matkailussa (esim. yritysten verkoston matkakohteissa) korostuu, toisaalta yhteistyön merkitys tuntuisi olevan suuri myös hoiva-alalla kunnallisten tilaajien ja yksityisten tuottajien välillä.

Kaiken kaikkiaan Ovaskaisen malli vaikuttaa järkevältä ja relevantilta, ainakin se antaa tiettyjä näkemyksiä, joita tämän projektin puitteissa voisi soveltaa.