Kainuun hoiva-ala ja sähköinen liiketoiminta

Kainuussa on tehty esiselvitys palveluyrittäjyyden kehittämisestä, loppuraportti on saatavilla Kainuun Edun sivuilla.

Kainuun hoiva-ala näyttäytyy selvityksen valossa seuraavalla tavalla:

  • Asiakkaat. Kuntayhtymä on hoiva-alan yrityksille merkittävä asiakas, josta ollaan ehkä liiankin riippuvaisia. Olisi löydettävä myös muita asiakkuuksia – myös muualta kuin Kainuusta. Toisaalta kumppanuutta kuntayhtymän kanssa pitäisi syventää. Asiakkuudet perustuvat vahvasti kilpailutukseen, joka ei edistä syvempää kumppanuutta.
  • Kilpailu. Pienet paikalliset yritykset kilpailevat suurten valtakunnallisten hoiva-alan yritysten kanssa. Yhteistyötä olisi tehtävä markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Kilpailijoiden toiminnasta tarvitaan lisää tietoa.
  • Tietojärjestelmät. Sähköistä laskutusta, varausjärjestelmiä ja eri järjestelmien välistä integraatiota olisi kehitettävä.
  • Yhteistyö. Kainuulaista hoivaverkostoa olisi kehitettävä. Verkosto huolehtisi markkinoinnista ja tuotekehityksestä. 

Kirjoittaja ei ole hoiva-alan asiantuntija, mutta selvityksen tuloksia voidaan tarkastella sähköisen liiketoiminnan näkökulmasta:

Osana markkinoinnin kehittämistä pitäisi kiinnittää huomiota sähköiseen markkinointiin. Potentiaalisten uusien asiakkaiden tulisi saada tarjolla olevista hoivapalveluista houkutteleva kuva. On huomioitava yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaat. Internetissä tulisi olla läsnä monipuolisesti ja tarjota tietoa palveluista hyvin kattavasti – sitä tietoa, jonka perusteella asiakkaat valintansa ja ostopäätöksensä tekevät.

Kumppanuus suurten julkisen sektorin asiakkaiden kanssa voisi syventyä yhteisen tuotekehityksen (mitä tilaaja haluaa nyt ja tulevaisuudessa ja miten näihin tarpeisiin vastataan) kautta ja tässä pitäisi hyödyntää sähköisiä yhteistoiminta-alustoja. Hoiva-alan yritysten keskinäisessä yhteistyössä voitaisiin myös hyödyntää vastaavia alustoja.

Sähköistämällä palvelujen tuotantoa on ehkä mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä, jotka edesauttavat kilpailutuksissa menestymistä. Palvelujen laatu tulisi tietysti pystyä säilyttämään riittävällä tasolla, joten tukiprosessit olisivat ensisijainen kohde (esim. juuri taloushallinto ml. sähköinen laskutus). Palvelutuotannon ohjausjärjestelmillä voidaan parantaa henkilöstöresurssien tehokasta kohdentamista.

Mikä edellämainituista on sitten tärkeintä? Riippuu varmasti tilanteesta ja yrityskohtaisista valinnoista ja käytettävissä olevista resursseista. Voivatko pienet yritykset laittaa panostuksensa yhteen ja kehittää esim. hoiva-alan sisällöntuotantoa internetissä, hoiva-alan palvelujen ohjausjärjestelmiä taikka ottaa käyttöön tiedon jakamista edistäviä sovelluksia?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s