Suomalaisen e-matkailun tulevaisuus?

 

image 
http://www.flickr.com/photos/mattimattila/ / CC BY 2.0

Turun tulevaisuuden tutkimuskeskus ja julkaissut väliraportin matkailun ja elämysteollisuuden ennakoinnista:

Hietanen, Kuusisto & Siivonen (2009): Matkailun ja elämystuotannon toimialan visiot ja ennakointi –ohjelman väliraportti. TUTU-eJulkaisuja 15/2009. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun Kauppakorkeakoulu.

Mielenkiintoista luettavaa matkailun kehittämisen kannalta ylipäätään, huomio kuitenkin kiinnittyi erityisesti tässä yhteydessä käsiteltyihin sähköisen liiketoiminnan näkökulmiin. Ennakointia on tehty vuosien 2008 ja 2009 aikana ja työ jatkuu edelleen.

Käsittelyssä olivat lähinnä matkailun kauppapaikat ja informaation saatavuus – eli markkinoinnin ja myynnin näkökulma. Asiassa on muitakin puolia ja asiasta oli kommenteissa huomautettu.

Valtakunnallisen matkailun kauppapaikan sujuvaan toimivuuteen vuonna 2020 suhtaudutaan ristiriitaisesti. Toisaalta se nähdään tärkeäksi, mutta toteutuksen onnistumiseen suhtaudutaan epäillen. Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ei ainakaan tapahdu nopeasti.

Asiaa on kommenttien mukaan yritetty jo kymmenen vuoden ajan siinä onnistumatta. Valtakunnallisen matkailun informaatiopalvelun olemassaoloon uskotaan enemmän kuin siihen, että yhdestä paikasta voisi ostaa kaikkia suomalaisia matkailutuotteita. Ennemminkin olisi olemassa useita kauppapaikkoja.

Itse uskoisin myös siihen, että Suomessa muutamia vahvoja alueellisia matkailun kauppapaikkoja, jotka olisivat sopivalla tavalla kytkeytynyt maaportaaliin. Nämä kilpailevat keskenään matkailijoiden huomiosta, joten pitäisikö kauppapaikkojen jotenkin erikoistua alueittain? Internet-markkinoinnin suhteen pitäisi olla jonkinlaiset tavoitteet ja pelisäännöt alueittain ja alueiden kesken.

Matkailutuotteen ostoprosessi on matkailijalle raskasta, kaikki palvelut ja sovellukset, jotka tuotteiden valikointia ja paketointia helpottavat tulevat menestymään. Kommenteissa mainitaan, että henkilökohtaista palvelua tarjoavat matkatoimistot jopa “kokevat renessanssin”.

Kommenteissa todetaan, että ulkomaiset asiakkaat eivät hae tietoa Suomesta vaan häntä kiinnostavista kohteista. Suomalaiset kohteet voivat olla näissä mukana tai sitten eivät. Paikan sijasta siis etsitään teemoja ja tekemistä. Brändeillä on kuitenkin edelleen merkityksensä.

Matkailutuottajien kannalta ne kanavat, jotka tarjoavat paljon asiakkaita pienillä kustannuksilla ovat houkuttelevia.  Millä tavalla tuottajat erottuvat toisistaan, jos ne ovat samassa kanavassa matkailijan vertailun kohteena? Toivottavasti muutenkin kuin hinnalla. Suora kanava ilman välikäsiä on tietysti yksi vaihtoehto, mutta mistä sinne saadaan asiakkaat?

Suomen matkailutoimialan kehittäminen ei tietenkään ole pelkästään sähköisestä liiketoiminnasta, portaaleista tai nettimarkkinoinnista kiinni. Näitä asioita tuodaan esille raportissa, joten siihen kannattaa tutustua tarkemmin.

Kainuun hoiva-ala ja sähköinen liiketoiminta

Kainuussa on tehty esiselvitys palveluyrittäjyyden kehittämisestä, loppuraportti on saatavilla Kainuun Edun sivuilla.

Kainuun hoiva-ala näyttäytyy selvityksen valossa seuraavalla tavalla:

  • Asiakkaat. Kuntayhtymä on hoiva-alan yrityksille merkittävä asiakas, josta ollaan ehkä liiankin riippuvaisia. Olisi löydettävä myös muita asiakkuuksia – myös muualta kuin Kainuusta. Toisaalta kumppanuutta kuntayhtymän kanssa pitäisi syventää. Asiakkuudet perustuvat vahvasti kilpailutukseen, joka ei edistä syvempää kumppanuutta.
  • Kilpailu. Pienet paikalliset yritykset kilpailevat suurten valtakunnallisten hoiva-alan yritysten kanssa. Yhteistyötä olisi tehtävä markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Kilpailijoiden toiminnasta tarvitaan lisää tietoa.
  • Tietojärjestelmät. Sähköistä laskutusta, varausjärjestelmiä ja eri järjestelmien välistä integraatiota olisi kehitettävä.
  • Yhteistyö. Kainuulaista hoivaverkostoa olisi kehitettävä. Verkosto huolehtisi markkinoinnista ja tuotekehityksestä. 

Kirjoittaja ei ole hoiva-alan asiantuntija, mutta selvityksen tuloksia voidaan tarkastella sähköisen liiketoiminnan näkökulmasta:

Osana markkinoinnin kehittämistä pitäisi kiinnittää huomiota sähköiseen markkinointiin. Potentiaalisten uusien asiakkaiden tulisi saada tarjolla olevista hoivapalveluista houkutteleva kuva. On huomioitava yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaat. Internetissä tulisi olla läsnä monipuolisesti ja tarjota tietoa palveluista hyvin kattavasti – sitä tietoa, jonka perusteella asiakkaat valintansa ja ostopäätöksensä tekevät.

Kumppanuus suurten julkisen sektorin asiakkaiden kanssa voisi syventyä yhteisen tuotekehityksen (mitä tilaaja haluaa nyt ja tulevaisuudessa ja miten näihin tarpeisiin vastataan) kautta ja tässä pitäisi hyödyntää sähköisiä yhteistoiminta-alustoja. Hoiva-alan yritysten keskinäisessä yhteistyössä voitaisiin myös hyödyntää vastaavia alustoja.

Sähköistämällä palvelujen tuotantoa on ehkä mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä, jotka edesauttavat kilpailutuksissa menestymistä. Palvelujen laatu tulisi tietysti pystyä säilyttämään riittävällä tasolla, joten tukiprosessit olisivat ensisijainen kohde (esim. juuri taloushallinto ml. sähköinen laskutus). Palvelutuotannon ohjausjärjestelmillä voidaan parantaa henkilöstöresurssien tehokasta kohdentamista.

Mikä edellämainituista on sitten tärkeintä? Riippuu varmasti tilanteesta ja yrityskohtaisista valinnoista ja käytettävissä olevista resursseista. Voivatko pienet yritykset laittaa panostuksensa yhteen ja kehittää esim. hoiva-alan sisällöntuotantoa internetissä, hoiva-alan palvelujen ohjausjärjestelmiä taikka ottaa käyttöön tiedon jakamista edistäviä sovelluksia?