Sähköiseen liiketoimintaan liittyvästä osaamisesta

Nykyään voidaan varmasti jo ajatella, että ei ole erikseen sähköistä liiketoimintaa ja ”tavallista” liiketoimintaa. Liiketoimintaa harjoitetaan vain enenevässä määrin tietoteknistyneessä ympäristössä – aivan kuten kaikkea elämää. Ehkä sähköinen liiketoiminta -termiä voidaan löyhästi käyttää kattamaan liiketoiminnan sähköistä ulottuvuutta – paremman puutteessa. Tässä kirjoituksessa käydään läpi muutamia lähtökohtia SLOK-projektille, liittyen sähköisen liiketoiminnan osaamisen kehittämiseen.

Esimerkki Lapista: Sähköisen liiketoiminnan kehittämissuuntia Rovaniemen seudulla voi lukea Sähköinen kaupankäynti 2015 -seminaariesityksestä. Aiheeseen liittyviä kehittämistarpeita on selvitetty Lapissa ja Kainuussa vuonna 2006 hyvinvointi- ja matkailualan yritysten keskuudessa Rovaniemen Kehitys Oy:n toimesta. Puutteiksi nähtiin osaamisen, tiedon ja varmasti toimivien ratkaisujen puute sekä vajavainen infrastruktuuri. Vuonna 2009 osaaminen ja tieto ovat edelleen puutteellisia, infrastruktuuri toimii ja ratkaisuja on käytettävissä, nyt ongelmana on yhteisten standardien puute. Onko niin, että infrastruktuuri ja sovellusten tarjonta on parantunut, mutta sovellukset eivät keskustele keskenään?

eTourism Roundtable -työskentelyssä vuoden 2009 aikana sähköisen liiketoiminnan osaamiseen liittyviä näkökohtia nousi esiin mm. seuraavasti:

Yritysjohdon osaamistasosta huolehtiminen on tärkeää. Osaamistasot ja -portaat tulisi tarkemmin määritellä. Oppilaitosten tulisi kiinnittää huomiota sähköisen liiketoiminnan operatiivisen osaamisen synnyttämiseen. Opetusmateriaalia tulisi tuottaa enemmän yritysten ja oppilaitosten käyttöön.

Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisussa 14/2004 on käsitelty sähköisen liiketoiminnan kehittämistä. Yritysten henkilöstön koulutuksen osalta esitetään, että siihen tulisi varata riittävästi aikaa, kytkeä se työtehtäviin ja perustella se liiketoiminnallisten hyötyjen ja tavoitteiden kautta. Koulutukset jaotellaan perustietoteknisiä taitoja koskeviin koulutuksiin, johdon koulutuksiin (mitä hyötyä tietotekniikasta on?) ja teknisiin koulutuksiin (esim. tietyt ohjelmistot).

Sähköisen liiketoiminnan osaamistasojen määrittely yrityksen johdon ja henkilöstön kannalta on tarpeellista, samoin täytyy ratkaista se kysymys, mitä osaamista halutaan yrityksen sisällä olevan ja mitä hankitaan yrityksen ulkopuolelta. Aihe on laaja ja monimutkainen, mutta seuraavia ajatuksia tulee mieleen:

Yrityksen tulisi:

  • osata hakea lisää asiakkaita, liikevaihtoa ja pidempiä asiakassuhteita Internet-markkinoinnin avulla
  • osata etsiä kustannussäästöjä omasta toiminnastaan tietotekniikan avulla
  • käyttää tietotekniikkaa siten, että tuote/palvelu erottuu muista edukseen asiakkaan silmissä
  • hoitaa kumppanuussuhteita kustannustehokkaasti ja/tai tuotteen palvelun laatua parantaen

Ja edelleen tarkentaen: yrityksen johdon ja/tai henkilöstön (yhdessä teknologiapartnerin kanssa) tulisi

  • osata muodostaa sähköisen liiketoiminnan strategia (tai liiketoiminnan strategia, johon sisältyy teknologianäkökulma) – mitä hyötyä siitä meille on ja mitä tavoitellaan?
  • osata määrittää strategian kannalta keskeiset teknologiatarpeet – mitä tarvitaan kun alamme markkinoida ja myydä Internetissä? Entä jos siirrymme sähköiseen laskutukseen?
  • osata hankkia tarpeelliset teknologiset sovellukset
  • osata tehokkaasti käyttää näitä sovelluksia
  • osata seurata liiketoiminnan tuloksia ja teknologian vaikutuksia siihen
  • osata jatkokehittää jatkuvasti käytössään olevia sovelluksia

Mukaan tulevat myös toimialakohtaiset erot. Miten sähköinen liiketoiminta ilmenee matkailualalla ja miten taas esimerkiksi hyvinvointialalla? Millaisia yhteisiä ja eriäviä osaamisvaatimuksia on näillä toimialoilla sähköisen liiketoiminnan suhteen? Entä mikä osaaminen kuuluisi täydennyskoulutuksen ja mikä taas tutkintokoulutuksen piiriin?

Keväällä 2009 SLOK-hankkeen valmistelun yhteydessä haastateltiin pientä joukkoa erilaisia matkailualan toimijoita. Alla muutamia keskeisiä huomioita tästä työskentelystä:

  • Pienissä yrityksissä operatiivinen näkökulma – halutaan oppia keskeisiä taitoja, joilla pärjätä nykyisessä Internet-maailmassa. Tämä tarkoittaa yrityksen web-läsnäolon hallintaa: sisällöntuotantoon liittyviä taitoja, julkaisujärjestelmien hankintaa ja käyttöä, hakukonemarkkinointia, kävijäseurantaa, yms. Myös palvelujen ristiinmyynti kiinnostaa. Tietotekniikan rooli korostuu asiakasvuorovaikutuksessa. Jakelukanavan osalta pyritään lyhyyteen ja suoraan yhteyteen asiakkaaseen.
  • Suuremmat yritykset lähestyvät asiaa strategisemmin – toimijoiden välisen tehokkaan yhteistyön kautta. Matkailukokemus tuotetaan asiakkaalle kuitenkin monen yrityksen toimesta. Matkakohteisiin liittyvä sisällöntuotanto tulisi olla ”tarinankerrontaa”.  Tietotekniikan tulisi mahdollistaa matkailutuotteiden dynaaminen paketointi ja resurssien hallinta (inventory management) ja dynaaminen hinnoittelu (revenue management). Tietotekniikan rooli korostuu toiminnan tehokkuudessa ja verkostojen toiminnan hallinnassa. Jakelukanavan osalta pyritään monipuolisuuteen, kattavuuteen ja reaaliaikaisuuteen.

Näistä on havaittavissa erilaisia strategisen tason ja operatiivisen tason osaamisvaatimuksia, vaikka otos onkin pieni ja epäedustava. Asiaa tarkennetaan jatkossa yhdessä eri toimialoja edustavien yritysten kanssa.

SLOK-hanke käynnistyy Kainuussa

Projektin rahoituspäätös saapui ja pääsemme asiassa eteenpäin. Ydinkysymyksenä on se, mitkä ovat sähköisen liiketoiminnan kehittämisen keskeiset haasteet yrityksissä (erityisesti pk-yrityksissä) ja miten korkeakoulu voi näihin haasteisiin vastata oman opetuksensa ja T&K-toiminnan kautta.

Aiheesta lisää tilanteen kehittyessä.

Verkkokauppaseminaari Kuhmossa 1.12.2009

Kuhmon kaupunki, IntoStation-hanke ja Kuhmon yrittäjät ry järjestivät sähköisen liiketoiminnan aktivointiseminaarin eilen Kuhmo-talolla. Kouluttajina olivat Kirsi Mikkola ja Ilkka Kauppinen. Seminaari antoi kokonaiskuvaa markkinoinnista internetissä sekä verkkokaupasta, paljon käytettiin esimerkkejä elävästä elämästä.

Muutama viesti, jotka erityisesti jäivät mieleen:

  • Internet on vain markkinoinnin väline
  • Etene pienin askelin
  • Ole mukana ja ymmärrä Internetin yhteisöjen ja palvelujen toimintaa
  • Kaikkea ei ole pakko osata itse, mutta ymmärrä mitä olet ostamassa
  • Suunnittele ja arvioi liiketoiminnallista vaikutusta etukäteen
  • Seuraa ja mittaa tuloksia

Yleisöä puhutti ja askarrutti:

  • RSS-syötteet
  • Kuvamateriaalin tuottaminen ja käyttäminen
  • Syrjäisten seutujen tietoliikenneinfrastruktuurin huono taso
  • Verkkomaksamisen turvallisuus
  • Hakukoneoptimointi monikielisillä web-sivuilla
  • Miten pienen yrityksen resurssit riittävät sisällöntuotantoon?

Sähköisen liiketoiminnan osaamisen kannalta nousevat esille suunnittelu- ja hankintaosaaminen, työvälineosaaminen ja sisällöntuotannon osaaminen. Näihin täytyy olla perehtynyt riittävällä tasolla, mutta jokaisen yrittäjän/työntekijän ei tarvitse olla sähköisen liiketoiminnan ammattilainen – vaativat hommat voi ulkoistaa!