Here’s an excerpt:

A San Francisco cable car holds 60 people. This blog was viewed about 2 200 times in 2011. If it were a cable car, it would take about 37 trips to carry that many people.

Click here to see the complete report.

Kätevimmin voit seurata blogin päivityksiä tilaamalla ne sähköpostiisi tai tilaamalla RSS-syötteen lukuohjelmaasi (esim. Google Reader). Katso tarkemmin oikealta sivupalkista.

Voit myös seurata kirjoittajaa Twitterissä.

Syksyn ajan blogi on ollut hiljainen, mutta luvassa on aktivoitumista lähiaikoina. Jatkossa blogi keskittyy entistä enemmän matkailun sähköisen markkinoinnin kehittämiseen – näkökulmana on Kainuun alueen matkailu. Tästä asiasta lisää erinäisten asioiden varmennuttua. Pysykää kuulolla!

Kirjoittaja on myös syksyn aikana opettanut Matkailun sähköinen liiketoiminta -opintojaksoa Kajaanin ammattikorkeakoulussa, näistä sisällöistä ja teemoista tullaan myös kertomaan jatkossa lisää tässä blogissa.

SLOK-projektin tavoitteena oli kehittää sähköisen liiketoiminnan opetusta ja tästä tilaisuudesta saatu evästys oli se, että erillisestä sähköisestä liiketoiminnasta ei kannata enää puhua, vaan nämä aiheet tulee integroida opintoihin sisälle, teknologia- ja järjestelmäkeskeisyydestä pitää pyrkiä enemmän sisältöjen ja vuorovaikutuksen suuntaan sekä kokonaisuuden hallintaan – toisaalta työelämä odottaa, että (ainakin tärkeimmät) työkalut ovat hallinnassa. Painotukset AMK-tutkintojen, YAMK-tutkintojen ja täydennyskoulutuksen välillä pitäisi löytää.

Sähköisen liiketoiminnan ja verkkomarkkinoinnin osalta yrityksissä on toisaalta puute resursseista ja osaamisesta, oikeastaan myös kiinnostuksesta aihetta kohtaan. Myös hankintaosaamisesta on puutetta. Hankkeet ja projektit tuovat apua resurssipulaan, mutta pysyvyys on ongelmana.

Muita huomioita:

• Kuluttajakäyttäytymisen digitalisaatio ja asiakkaan aseman vahvistuminen
• Matkailun puolella tulee huomio kiinnittää jakelukanavien hallintaan ja käyttöön, ei niiden rakentamiseen. Hyviä palveluja on saatavilla jo.
• Matkailun puolella pitäisi löytää roolit ja organisoida toiminta alueiden tasolla siten, että sosiaalisen median managerointi onnistuu.
• E-business = Business
• Verkko-ostamiseen tulee entistä enemmän sosiaalisia ulottuvuuksia. “Sanan leviäminen” mahdollisimman laajalle on tärkeää.
• Mobiilipalvelujen käyttö lisääntyy – kaupallisia mahdollisuuksia pidettävä silmällä. Tämä on taas yksi ulottuvuus, jossa näkymisestä ja läsnäolosta pitäisi huolehtia. Käyttökustannukset alenevat jollain aikavälillä. Ihmisten odotuksena on, että verkkoyhteydet kaikkialla saatavana.
• Mobiilit tarjouskupongit
• Ryhmäostaminen, kimppadiilit uutena ilmiönä – kovat alennukset, joilla houkutellaan uusia asiakkaita
• Venäläiset eivät edelleenkään kovin hyvin löydä suomalaisia palveluja verkosta tai ne on esitetty siellä tavalla, joka ei houkuttele tai puhuttele.
• Verkko-ostosten maksaminen ongelmallista – tehdään varaus ja maksetaan se paikanpäällä. Yandex Money -palvelu voisi olla hyödyllinen.
• Ostoprosessin helpottaminen – rekisteröitymisen jälkeen muistaa asiakkaan profiilin
• Asiakaspalvelu verkossa – reaaliaikaisuus
• Hakukoneilla on edelleen roolinsa osana matkailun sähköistä liiketoimintaa.
• Markkinoinnin mittauksella ja datalla on tärkeä rooli.
• Tiedon jakaminen – jopa vähän liikaakin ja oman toiminnan ulkopuolelta.
• Ihmiset luottavat enemmän tuntemattomiin ihmisiin kuin yrityksen omaan viestintään
• Sosiaalisen median kustannukset syntyvät ajankäytöstä – voiko ulkoistaa tai voiko olla esim. “lennonjohto” matkailualueilla

Seminaarin esitykset:

Mika Saloheimo:

Marja Tiainen:

Artem Daniliants:

Hannu Karvonen:

Sosiaalinen media pk-yritysten käytössä: mahdollisuuksia ja haasteita on Prezi

Kiitokset seminaarin esiintyjille ja osallistujille, tilaisuudessa saimme aikaan vuoropuhelua.

Artikkelin laatimisessa avusti Suvi Pyykkönen Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Aika: 25.5.2011 klo 12-16

Paikka: Kajaanin ammattikorkeakoulu, Taito1-rakennuksen auditorio 156

Puheenvuorot ovat seuraavat:

12:00-12:45

SLOK-projektin toiminta ja tuloksia: sähköisen liiketoiminnan opetuksen ja T&K-toiminnan kehittäminen

Mika Saloheimo, projektipäällikkö
Kajaanin AMK, SLOK-projekti
http://kajakebusiness.wordpress.com

12:45-13:30

Matkailun sähköinen liiketoiminta: ajankohtaista asiaa ja tulevaisuuden näkymiä

Marja Tiainen, projektikoordinaattori, sähköinen liiketoiminta
Savonlinnan seudun osaamiskeskus
http://www.soske.fi

13:30 – 14:00

Tauko, kahvitarjoilu

14:00-14:45

Internet-marketing: key aspects and emerging trends*

Artem Daniliants, CEO
LumoLink
http://www.lumolink.com

*Esitys suomeksi

14:45-15:30

Sosiaalinen media pk-yritysten käytössä: mahdollisuuksia ja haasteita

Hannu Karvonen
Lvngroom Oy
http://www.lvngroom.fi

15:30-16:00

Keskustelua ja yhteenveto, Mika Saloheimo

***

Ilmoittautumiset: seminaari on maksuton, mutta kahvitarjoilua varten ilmoittautumiset sähköpostilla: mika.saloheimo@kajak.fi

Lisätietoa ja yhteydenotot: Mika Saloheimo, 044 7101 369, mika.saloheimo@kajak.fi

TERVETULOA!

Muokattu 6.5.2011: Aikataulu tarkennettu. Lnvgroomista puhujana toimii Hannu Karvonen, ei Mia kuten aiemmissa tiedoissa oli mainittu. Artem pitää esityksensä oman esityksensä suomeksi.

photo © 2009 Miguel Virkkunen Carvalho | more info (via: Wylio)

Savonlinnan seudun osaamiskeskus (SOSKE) järjesti 23-25.3.2011 Innovative eTourism Lakeland Saimaa 2011 -seminaarin. Tässä artikkelissa nostan esille tekemiäni huomioita ja muistiinpanoja kyseisestä tapahtumasta.

Ensimmäisen päivän puheenjohtajan Ville Valorinnan mukaan esimerkiksi hotellien arvoketju on monimutkaistunut sähköistymisen myötä ja sosiaalinen media on edelleen monimutkaistanut asiaa lisäämällä asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavan informaation määrään ja laatuun.

Ostopäätös ja yhä yleisemmin myös ostos tehdään verkossa. Erityisen tärkeitä tässä suhteessa ovat muiden matkailijoiden antamat arviot ja suositukset koskien matkailupalveluja. Joidenkin tutkimusten mukaan kolmasosa matkailijoista on jopa valmis muuttamaan jo tehtyä ostopäätöstä sosiaalisesta mediasta saatavan informaation perusteella.

Tripadvisorin toimintaa esitteli Helena Egan. TA on toisen matkailualan sähköisen jättiläisen, Expedian omistama. TA on suuremassa suosiossa Euroopassa kuin USA:ssa. On todennäköistä, että jollain aikavälillä TA:han voi kirjoittaa arvosteluja myös suomeksi. Lisäksi integroinnit suomalaisten matkailualan toimijoiden kanssa ovat mahdollisia.

TA:n arviointeja kirjoittaa n. 6 prosenttia heidän käyttäjäkunnastaan – suurin osa vain lukee niitä. Arviot ovat yleensä positiivisia, n. 30% on negatiivisia. Yritykset voivatkin rohkaista asiakkaitaan antamaan palautetta TA:n kautta. Mikäli saa paljon hyvää palautetta, voi sitä hyödyntää markkinoinnissa (esim. Traveller’s Choice Winners). Arvioiden laatua ja autenttisuutta seurataan ja väärinkäytöksiin puututaan. Hotellien osalta sijainti on edelleen keskeinen ostopäätökseen vaikuttava tekijä, mutta arvioilla ja hinnalla on tietysti oma vaikutuksensa.

Arvioiden lisäksi TA tarjoaa matkailijoille tietoa keskustelufoorumeiden kautta sekä matkakohdetta käsittelevinä artikkeleina. On suositeltavaa, että yritykset laittavat tarjolle myös omaa videomateriaaliaan, ei pelkästään matkailijoiden omia, laadultaan vaihtelevia otoksia.

Suomea koskevia hakuja TA:ssa tehdään kesäkuussa ja loka-marraskuussa, suurimmat hakijakansallisuudet ovat UK, Suomi, USA, Espanja, Japani, Saksa, Italia, Ranska, Venäjä ja Ruotsi. Suomen vapaaehtoisena kohde-experttinä toimii JohnTheFinn-nimimerkki.

TA on tehnyt onnistuneen Facebook-integraation TripFriends-toiminnossaan. Matkavinkkejä voi siis pyytää ystäviltään, eikä tarvitse turvautua tuntemattomien tekemiin arviointeihin. Tarjolla on myös TripWow-toiminto, jolla voi esittää matkansa slideshow’na. Yritykset voivat tehdä TA:n avulla benchmarkkausta arvioiden osalta.

TA tekee yhteistyötä monien matkailun sähköisten jakelukanavien kanssa ja sen liiketoiminta perustuu klikki- ja näyttöpohjaiseen mainontaan sivuston yhteydessä. Kohteiden kanssa tehdään myös yhteistyötä, osin palvelut ovat maksuttomia.

Suomalainen lokalisaatio TripAdvisorista kuulostaa kyllä hyvältä. Kainuun matkailunpalvelujen näkyvyyttä pitäisi TA:ssa pitäisi lisätä. Mistä löytyisi Kainuun kohde-expertti antamaan tietoa matkailijoille?

Expedian toiminnasta oli kertomassa Niklas Holmqvist. Expedia on osa suurempaa matkailun sähköisten palvelujen kokonaisuutta, johon kuuluvat mm. Hotels.com, Venere, Hotwire, yms. Expedia on keskittynyt matkapaketteihin, kun taas Hotels.com on keskittynyt hotellimajoituksen tarjoamiseen.

Joissain kanavissa on mahdollista ns. Opaque offering, jossa tarjotaan hyvin halpaa majoitusta ilman hotellin nimeä. Amerikkalaiset asiakkaat ovat enemmän kiinnostuneita pakettimatkoista ja Eurooppalaiset erillisistä palveluista (hotellit, lennot). Expedialla on myös laaja kumppaniverkosto, jonka kautta he myyvät omaa tarjontaansa.

Kainuun osalta Expediassa tällä hetkellä näyttäisi olevan hotelleja, lentoja ja autonvuokrausta. Entä aktiviteetit? Expedia on valtavan suosittu matkailijoiden keskuudessa ja paikallisten jakeluteiden (esim. ReadyToGo) ongelmana on saada asiakkaat omaan palveluunsa. Markkinointia ja erikoistumista vaaditaan!

Booking.comia esitteli Anu Leppänen. Heidän palvelussaan hakutulokset määräytyvät suosituimmuuden perusteella. Tähän ilmeisesti vaikuttavat tehdyt varaukset, annetut positiiviset arvioinnit yms. seikat. Sijoitusta parantavat myös kapasiteetin hyvä saatavuus, peruutusten vähäinen määrä, tuotesivun laatu (esim. valokuvien määrä), hintojen kilpailukykyisyys ja hoidetut komissiomaksut. Booking.comissa hinta ei saa korkeampi kuin muissa varauskanavissa. Luottokorttitiedot välitetään suoraan majoitusliikkeeseen – tässä täytyy huomioida edelleen faxin käyttö.

Komissio peritään toteutuneista varauksista. Jos käytössä on omille sivuille integroitu Booking Button, on komissio pienempi. Booking.com ohjaa liikennettä sivustolleen hakukonemarkkinoinnin ja -optimoinnin avulla. Kyseessä on myös tunnettu brändi. Yhteistyötä tehdään erilaisten matkailuportaalien, lento- ja laivayhtiöiden kanssa, jotka myyvät majoituspalveluja Booking.comin kautta.

Selkeästi hotellimajoitukseen keskittynyt palvelu. Kainuun yritykset ovatkin hyvin edustettuina Booking.comissa. Osalla on myös oma nettivarausjärjestelmänsä – mikähän on Booking.comista tulevien varausten suhteellinen osuus?

Liikematkustajille ja yrityksille tarjottavia jakelukanavapalveluja esitteli Anu Penttilä Hotelzonista. Hotelzon on hotellivarausteknologiaa ja -palveluja tarjoava suomalainen, yksityisomisteinen yritys. Oma teknologia on vahvuus ja antaa joustavuutta. Hotellien ja yritysten välille voidaan luoda suljettu varauskanava neuvoteltuine hintoineen.

Yrityksille on tarjolla myös matkustuspolitiikan hallintatyökalu sekä käyttäjille mobiilisovellus. Teknologiaa tarjotaan mm. matkatoimistojen käyttöön. Majoituksen lisäksi voidaan Hotelzonin kautta myydä kokoustiloja ja -palveluja.

Kokoustilojen varausteknologia voisi olla käyttökelpoinen myös Kainuun kokous- ja kongressimatkailusektorilla.

Affiliate-markkinoinnin palveluja esitteli Lauri Sommarberg TradeTracker Finlandista. Kyseessä on tulospohjainen Internet-mainonta, jossa mainonnasta syntyy kustannuksia toiminnan perusteella (esim. ostos verkkokaupasta). Toimintojen toteutumista seurataan evästeiden ja verkkosivustolle lisättävän seurantakoodin avulla. Kampanjoita hallitaan selaimen kautta. Affiliate-markkinointi on matkailualalla suosittua ja julkaisijasivustoja on myös paljon. Esimerkki julkaisijasivustosta on Napsu, joka kerää äkkilähdöistä kiinnostuneita asiakkaita.

Onkohan affiliate-verkostoissa Kainuun matkailun vahvuuksiin (luonto, liikunta, kulttuuri) liittyviä julkaisijoita? Harvemmalla toimijalla on käytössään verkkokauppa tai verkkovarausjärjestelmä, joten tulos täytyy määritellä jotenkin muuten kuin toteutuneena ostoksena.

Hakukoneyhtiön näkökulmaa matkailun asioihin antoi Nina Sauvolainen Google Finlandista. Suomessakin tehdään 45 minuutin aikana noin 20.000 matkailuun liittyvää hakua. Nettivideoiden merkitys matkailun kannalta kasvaa. Clickstream-tutkimukset matkailijan hakuprosessista kertovat sen monimutkaisuudesta: 24 hakua, 26 sivustoa, kesto 26 päivää. Matkailuhakuja tehdään eniten maaliskuussa, kesäkuussa ja lokakuussa. Suomessa haetaan paljon brändien nimillä. Pitkät hakulauseet yleistyvät (enemmän kuin kolme sanaa), käytetään myös paljon uusia termejä, joille ei löydy sisältöä eikä mainostajia. Google Mapsin kautta ovat myös hotellien hintatiedot esillä, tiedot saadaan Expediasta ja Booking.comista.

Mobiililaitteiden ja -sovellusten merkitystä korostettiin erityisesti. Niiden käyttö on osa matkakokemusta. Mobiilihakujen määrä kasvaa. Mobiilivaraukset ovat enemmän last minute -tyyppisiä. Yritysten tulisikin olla läsnä myös mobiili-internetissä (sivusto, sovellus, hakutulokset). Mobiilin on kehitetty myös Google Goggles -sovellus, joka tunnistaa kameran avulla esineitä tai vaikkapa nähtävyyksiä ja antaa niistä tietoa puhelimen ruudulle.

Kainuussa olisi tarvetta optimoiduille sivustoille ja sisällölle – myös mobiili-internetissä. Syrjäisempien seutujen mobiili-internetin saatavuus tilanne on pahimmillaan olematon.

Puheenjohtaja nosti esille Venäjän mahdollisuudet matkailun kannalta – se on Suomelle tärkeä lähimarkkina-alue. Venäläisiä kiinnostavat matkakertomukset ja valokuvat matkoilta. Blogeja seurataan ja niistä haetaan tietoa sekä mielipiteitä. Suosittujen blogien kirjoittajat joutuvat myös lahjonnan kohteeksi.

Venäläisen Yandex-hakukoneen tarjontaa esitteli Nadeszhda Shukalova. Venäjällä suosituimmat selaimet ovat Opera ja IE, joten sivujen toimivuus myös Operalla kannattaa tarkistaa. Suosittuja sivustoja ovat Vkontakte, Odnoklassniki ja Mail.ru, matkailun osalta esim. Travel.ru. Hakukonemainontaa voi tehdä Yandex.direct -palvelun kautta ja mittausta Yandex.metrics -palvelun kautta.

Suomeen kohdistuvia matkailuaiheisia hakuja tehdään eniten loka-marraskuussa – esim. kesällä on paljon hakujen suhteen paljon hiljaisempaa. Suomi on kuitenkin haetuin pohjoismaa Venäjällä. Tarpeeksi suurille asiakkaille Yandexilla on tarjolla myös englanninkielinen asiakaspalvelu. Yandex-mainontaa voi ostaa myös eräiltä suomalaisilta mainostoimistoilta.

Yandexin käyttö Kainuussa on perusteltua ja kyllä sitä jo hyödynnetäänkin. Venäjälle suunnattua sisältöä täytyisi olla vieläkin enemmän.

Seminaarin toisen päivän teemana oli Kiina.

Pellervo Kokkonen toi omassa esityksessään esille Kiinan matkailutrendejä ja sähköistä markkinatietoa. Kiinalaisten matkailukulutus kasvaa ja netti on Kiinassakin tärkeä matkailutiedon lähde. Brändeihin luotetaan. Kiinalaisille matkailu on myös statuskysymys. Monista länsimaisista verkkopalveluista on olemassa vastaava kiinalainen palvelu, esim. matkailuun liittyen Ctrip (vastaa Expediaa), DaoDao (vastaa Tripadvisoria) ja China on Map (vastaa Google Mapsia). Matkailijat tuottavat paljon sisältöä sosiaaliseen mediaan. Kiinalaiset julkkikset on saatu bloggaamaan matkakokemuksistaan esim. Uudessa Seelannissa. Kiinassa toimiminen edellyttää fyysistä paikallista läsnäoloa ja verkostoja, myös Internet-markkinointi kannattaa hoitaa paikallisten yhteistyökumppanien avulla.

MEK:n Kristiina Hietasaari esitteli tutkimustuloksia sosiaalisen median käytöstä matkailussa Kiinan ja Hong Kongin alueella. Tulokset koskevat kohderyhmää modernit humanistit. Kaupunkilomat, rantalomat ja kiertomatkat ovat kiinalaisten suosiossa. Skandinavia kiinnostaa lomakohteena, mutta on kallis. Lomapäätösten tekemisessä käytetään hintavertailupalveluja, matkakohteiden sivustoja, kuvia ja videoita. Yllättävän suosittuja ovat myös podcastit. Hakuja tehdään kohteen nimellä (brändi tärkeä!) mutta toisaalta myös yleisesti matkoihin liittyen, haetaan ideoita. Top-of-mind verkkosivustoja ovat Ctrip, Baidu (hakukone), Sina (portaali) ja Sohu (portaali). Suosittuja ovat myös Taobao (verkkokauppakeskus) ja QQ (pikaviestit). Hong Kongissa ovat suosittuja ovat taas Yahoo, Google, Facebook ja MSN.

Finpron Maarit Ahola jatko Kiina-teemasta kertomalla siitä potentiaalisena markkina-alueena. Euroopan osuus Kiinan matkakaupasta on 6%, Aasian osuus on suurin. Vuodessa on 20 lomapäivää ja lyhyet lomat ovat tyypillisiä, toukokuu ja lokakuu suosittuja lomakuukausia. Kiertomatkat suosittuja, joissa vieraillaan useammassa maassa. Helsinki suosituin suomalainen kohde. Finnairin yhteydet ovat etu! Kiinalaiset eivät ole halukkaita maksamaan verkossa. Kiinan markkinoilla toimiminen vaatii suhdeverkostoa (Guanxi).

Kiinalaisten matkailijoiden lähestyminen suoraan netin kautta vaikuttaa toivottoman hankalta. Matkailijoiden houkuttelu vaatii vahvaa brändiä ja korkeatasoisia, heille sovittuja palveluja. Kiinalaisiin sivustoihin voi tutustua Googlen käännöspalvelun avulla (myös venäläisiin) – ulkoasu ja rakenne on länsimaiseen silmään erilainen.

Kannattaa tutustua myös SOSKE:n seminaarin sisältöä koskeviin blogiartikkeleihin, joissa on lisää tietoa seminaarin sisällöstä.

Seminaari järjestettiin Lomakeskus Järvisydämessä.

Määrällistä tietoa Kainuun matkailun verkkojalanjäljestä

Tämä kirjoitus on jatkoa Kainuun Sanomissa 13.3.2011 ilmestyneeseen artikkeliin (Saloheimo & Pyykkönen). Pyrin tässä tuomaan esiin muutamia pohdintoja, jotka eivät kyseiseen artikkeliin mukaan mahtuneet.

Kainuun matkailu rakentuu pääasiassa kotimaisten ja venäläisten matkailijoiden varaan. Matkailijamäärät ovat kehittyneet melko suotuisasti 2000-luvulla. Onko tämä vahva painotus kotimaisiin asiakkaisiin jotenkin laimentanut tarvetta verkkoläsnäolon kehittämiselle?

Kajaanin ammattikorkeakoulussa tekemämme mittauksen perusteella Kainuun matkailun verkkojalanjäljen laajuudessa on vielä kehittämisen varaa, näin esimerkiksi kävijäseurannan, verkkomyynnin ja sisällön jakelun suhteen. Olisiko verkkojalanjälkeä kehittämällä mahdollista kasvattaa Kainuun matkailijamäärää? Entä tavoittaa uusia asiakasryhmiä kansainvälisiltä markkinoilta?

MEK:n tutkimuksen (2010) mukaan matkailijat käyttävät hyvin monipuolisesti erilaisia Internetin palveluja etsiäkseen tietoja matkakohteista ja –tuotteista. Käytettyjen palvelujen suosio vaihtelee markkina-alueittain ja oikeastaan vain Googlen hakukone ja Facebookin sosiaalinen verkosto ovat jossain määrin yleisesti suosittuja.

Kainuun matkailuyritysten verkkojalanjälki näyttäytyy seuraavanlaisena:

Kainuun matkailuyrityksistä n. 60%:lla oli omat verkkosivut. Lopuilla n. 40%:lla verkkoläsnäolo muodostui esiintymisestä hakemistopalveluissa, kunnan matkailusivuissa tai koko yritysketjun sivustolla. Esimerkiksi hakemistopalveluissa olevat tiedot yrityksestä ovat hyvin suppeat, ne eivät kerro tuotteesta juuri mitään eivätkä houkuttele ostamaan. Yritysten sijaintitiedot löytyvät Googlen karttapalvelusta suurin piirtein samalla prosenttiosuudella (62%).

Omat verkkosivut omaavilla yrityksillä havaittiin olevan kävijäseuranta käytössä vain n. 12%:lla. Luku saattaa todellisuudessa suurempi, sillä mittasimme vain Google Analytics –palvelun käyttöä ja käytetty työkalu ei välttämättä aina havaitse tämän käyttöä sivustolla. Voidaan olettaa, moni yrityksistä ei seuraa sivujensa kävijämääriä tai kävijöiden käyttäytymistä.

Uutiskirjettä tarjosi alle 2% verkkosivut omaavista yrityksistä. Kohteilla on kuitenkin käytössään yhteiset uutiskirjeet, joihin on mahdollista saada omaa tarjontaa näkyville. Yrityksen tarjonnasta asiakas voi saada tietoa myös liittymällä sen sivuille Facebookissa tai seuraajaksi Twitterissä. Facebookissa olikin noin 15 prosenttia yrityksistä, Twitterissä vain yksittäisiä yrityksiä. Myös Youtube ja Flickr olivat hyvin harvojen käytössä. TripAdvisor-palvelusta löytyi n. 3% yrityksistä.

Verkkoläsnäolon tavoitteena on saada aikaan ostotarve ja luontevana jatkona pitäisi tuotteiden olla ostettavissa verkosta helposti ja luotettavasti. Saatavuustietoa tai ostomahdollisuus verkossa oli noin 14%:lla yrityksistä.

Hakemistopalvelut ja kuntien verkkosivut minimaalisena verkkoläsnäolona

Kainuun matkailuun liittyvistä yrityksistä noin 40%:lla ei siis ole kotisivuja. Luku kuulostaa suurelta, mutta siihen sisältyvät myös ne yritykset, jotka ovat näkyvillä matkakohteen/kunnan/kaupungin/ketjun sivustolla. Lisäksi osa yrityksistä löytyy erilaisista hakemistopalveluista (Fonecta, Yritysopas, Tupalo, Kalapaikka, Mihin.fi, yms.)

Hakemistopalveluissa oleva tieto on pelkkää niukkaa faktaa, eikä juuri herätä kiinnostusta yritystä kohtaan. Hakemistopalvelujen sivut itseasiassa menevät monessa tapauksessa Google-hakutuloksissa informatiivisempien sivujen ohi, esimerkiksi matkailualueen portaalin sisältämien palvelujen osalta. Mahdollisen asiakkaan kannalta tämä on varmasti ärsyttävää.

Minkälaisia nämä “sivuttomat” yritykset sitten ovat? Joukossa on paljon pieniä, mahdollisesti sivutoimisia mökinvuokraajia, ravintoloita ja joitain ohjelmapalveluyrityksiä. Voi olla, että asiakkaat tulevat jonkin välittäjän kautta, eikä omia sivuja siis koeta tarpeellisiksi. Ravintoloissa voi olla paikallista asiakasvirtaa ilman sen kummempaa nettiläsnäoloa. Omia palveluja voidaan myydä alihankintana toisille yrityksille, joten oma näkyvyys kuluttajalle ei ole ehkä oleellista.

Pitääkö kaikilla matkailun toimijoilla olla verkkojalanjälki?

Kyllä ja ei – kaikkien ostettavien tuotteiden pitää kuitenkin olla netissä. Nopeasti löydettävissä, houkuttelevasti näkyvissä ja helposti ostettavissa. Onko niiden paikka yrityksen omilla nettisivuilla vai jonkun muun nettisivuilla on tietysti oman pohdintansa paikka.

Tehdyt mittaukset ovat määrällisiä, eivätkä ne kerro verkkoläsnäolon laadusta. Kaikkien edellä mainittujen verkkoläsnäolon muotojen tulisi palvella sitä tarkoitusta, että asiakkaalla olisi käytössään helppo polku matkakohteiden löytämiseen ja tuotteiden ostamiseen.  Matkailussa tämä polku rakentuu voimakkaasti verkon varaan, mutta edelleen myös perinteisempiä markkinoinnin ja asiakaspalvelun keinoja tarvitaan. Kyseessä on matkakohteen yhteinen haaste, sillä pienten yritysten resurssit ja taidot ovat rajallisia.

Jos kaikki ovat netissä, on mahdollista rakentaa Kainuun nettinäkyvyyttä matkailumielessä vaikuttavalla tavalla. Sivut muodostavat hyvällä sisällöllä, oikeilla avainsanoilla ja keskinäisillä linkityksillä verkoston, josta muodostuu eri asiakasryhmille mielekäs online-polku kiinnostuksen heräämisestä aina ostamiseen asti.

Jokaisella matkakohteella pitäisi olla suunnitelma siitä, mikä on se polku verkossa jolla kohde ja sen yrityksen kohtaavat asiakkaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että kohteessa on sovittu työnjako ja pelisäännöt millä tätä polkua rakennetaan. Kaikki tuovat esille omaa tarjontaansa, mutta myös kohteen yleistä houkuttelevuutta.

Image via CrunchBase

Ouluseutu Yrityspalvelujen Vercco-projekti järjesti yhteistyökumppaneineen Vercco kansainvälisille vesille -seminaarin Oulussa 8.12.2010. Verkkokaupankäynti on mahdollistaa myös kansainvälisen kaupan – ei kuitenkaan automaattisesti. Seuraavassa on keskeisiä pointteja seminaarissa esitetyistä asioista, lukijan kannattaa tutustua myös seminaarin kotisivuilla oleviin materiaaleihin.

Pekka Peltonen MarkInvest Oy:stä on selvittänyt Venäjän verkkokaupan mahdollisuuksia. Venäjällä Internetin käyttö ja sähköinen kauppa lisääntyvät jatkuvasti. Verkkokauppa on keskittynyt tällä hetkellä Pietariin ja Moskovaan – se helpottaa suurkaupunkilaisten elämää. Hakukoneiden (Yandex, Google, Mail.ru) lisäksi käytetään verkkokatalogeja tuotetietojen etsintään. Myös sosiaalista mediaa käytetään, mutta tätä ei eritelty. Kuluttajille suunnattujen verkkokauppojen lisäksi on B2B-markkinapaikkoja, joissa ei välttämättä tehdä varsinaisia transaktioita. Aivan kuten offline-kaupassakin, on syytä olla venäläinen yhteistyökumppani. Ratkaistavia asioita ovat mm. verkkokaupan sijainti (Suomessa vai Venäjällä?), verkkokaupan omistus (oma kauppa vai venäläisen välittäjän kautta), kauppatavaraan liittyvä logistiikka. Venäläisille kannattaa myydä sellaisia tuotteita, joiden saatavuus muuten on niukka, brändi on tunnettu, laatu on korkea. Sujuva toimitus on myös kilpailuetu.

Venäjän sosiaalista mediaa ja verkkokauppaa käsitellään myös Socialmediocracy-blogissa.

Sanna Ylikärppä esitteli Marttiini Oy:n verkkokauppaprojektia. Heidän kuluttajille suunnattu verkkokauppansa on avattu vuoden 2010 aikana. Marttiinin osalta verkkokauppaan siirtymistä helpottivat tunnettu brändi, tuotteen helppo toimitettavuus sekä asiakkaiden halukkuus ostaa verkosta. Suosituksena oli, että yrityksellä ei olisi erikseen web-sivustoa ja verkkokauppaa, vaan imagosivusto yhdistetään verkkokaupan alustalle. Hyvä verkkokauppa palvelee myös jälleenmyyjiä kuluttajien lisäksi. B2B-tilausjärjestelmä edellyttäisi integraatiota toiminnanohjausjärjestelmän kanssa. Verkkokauppaprojektiin tulee varautua riittävin resurssein ja suunnitella myös projektin päättymisen jälkeistä toimintaa etukäteen. Opeteltavien asioiden määrä on hyvin suuri. Järjestelmätoimittajan valinta on kriittinen menestystekijä – tähän tulee panostaa. Pitäisi tietää mitä halutaan ostaa ja toisaalta kiinnittää huomiota myös siihen, mitä järjestelmätoimittaja ei tarjoa. Kansainvälisen kaupan kannalta Marttiinin verkkokauppaan ei toistaiseksi ole tehty suuria lokalisointeja (kieliversiot, maksutavat), vaan pyritään toimimaan yhdellä, mahdollisimman monelle sopivalla kaupalla.

Kirsi Mikkola Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:stä kertoi esityksessään matkailun sähköisestä kaupankäynnistä Suomessa – tai oikeastaan sen puutteesta. Matkailu on osaltaan myös tärkeää kansainvälistä kaupankäyntiä. Matkailijat ovat tärkeitä asiakkaita myös matkakohteiden vähittäiskauppiaille. Matkailijat ovat tottuneet ostamaan verkosta, mutta matkailuyritykset myyvät palvelujaan verkossa harvakseltaan. Erityisesti aktiviteettipalvelut koetaan hankaliksi verkkomyynnin kannalta – niissä on paljon variaatioita. Venäläiset ovat hyvin tärkeä matkailun asiakasryhmä Suomessa. He haluavat varata matkailupalvelunsa verkossa – mutta eivät välttämättä maksaa niitä. Matkailun sähköistä liiketoimintaa vaivaa edelleen sopivien järjestelmien puute ja toisaalta järjestelmien yhteentoimimattomuus.

Tomi Kaitarinne kertoi omassa esityksessään ALLU Groupin sähköisen markkinoinnin kehittämisprojektista, jossa JM eMotion oli ollut mukana. Alussa tilannetta analysoitiin Googlen työkaluilla (Analytics, Trends, Keyword Tool) sekä asiakaskyselyillä. Asiakkailta ja myyjiltä saatiin tietoa hyvistä avainsanoista eri markkinoilla. Hakusanamainontaa kehitettiin systemaattisemmaksi ja kohdennetummaksi. Sähköpostimarkkinointiin kehitettiin toimivat käytännöt. Yrityksen sivuston julkaisujärjestelmä vaihdettiin ja sisältö hakukoneoptimoitiin. Sähköinen markkinoinnin osaaminen ja toiminta saatiin juurrutettua organisaatioon, alussa käytettiin ulkopuolista asiantuntemusta. Kyseinen B2B-yritys on saanut Internetistä toimivan markkinointikanavan, vaikka joskus aiemmin se olisi voinut todeta, että Internetillä ei ole markkinoinnin kannalta suurta merkitystä.

Iltapäivän työpajassa aiheena oli verkkokaupan tuloksellisuus matkailussa ja vetäjänä toimi Kirsi Mikkola. Tuloksellisuutta voidaan mitata ja arvioida KKKK-mallilla. Matkailun kannalta tärkeä TripAdvisor-palvelu on saamassa suomalaisen lokalisoinnin, joka helpottaa sen käyttöä yritysten kannalta. Kumppanuusmarkkinoinnin hyödyntämistä vaikeuttaa sopivan palvelun/verkoston puuttuminen. Perinteiset affiliate-ratkaisut ovat liian massiivisia pienemmille yrityksille. Verkkokaupankäynnissä myös erilaiset lisämyynnin mahdollisuudet jäävät paljolti vielä hyödyntämättä. Ongelma on myös se, että matkailijat käyttävät ostopäätöstensä tekemisessä useita verkkopalveluja ja nämä palvelut vielä vaihtelevat maittain. Yrityksen resurssit eivät kuitenkaan riitä kovin laajaan verkkoläsnäoloon, vaan on tehtävä valintoja. Pitäisi pystyä määrittelemään ne palvelut, joista asiakkaat varmimmin tavoitetaan (esim. kävijätilastot ja asiakaskyselyt).

****

Yritysten onnistumiset ja kokemukset verkkokaupasta ja -markkinoinnista ovat aina mielenkiintoista kuultavaa, sillä tämäntyyppistä tietoa tarvittaisiin sähköisen liiketoiminnan opetuksessa. Harmillista oli, että matkailusta oli nyt paljon asiaa, mutta alan yrityksiä oli vähän paikalla.

Kansainvälisen verkkokaupan kehittämiseen voisi ottaa mukaan myös korkeakoulujen ulkomaiset opiskelijat – heillä on ns. paikallistietämystä kotimaistaan. Ehkäpä heistä olisi apua myös Venäjälle suunnatun suomalaisen verkkokaupan edistämisessä. Kajaanissakin on kaksi aiheeseen liittyvää kv-ohjelmaa: International Business ja Tourism.

Image via Wikipedia

Kainuun Edun EETU-hanke ja Kansainvälisen matkailun koordinointihanke järjestivät yhteisen seminaarin, jossa käsiteltiin Kainuun kv-matkailun kehittämistä sekä matkailun sähköistä markkinointia. Paikalla oli runsaasti matkailualan yritysten ja alueorganisaatioiden edustajia, opetushenkilöstöä ja opiskelijoita.

Tässä artikkelissa kertaan ne asiat, joihin itse kiinnitin huomiota tilaisuuden tarjonnasta. Teksti voi sisältää tulkintavirheitä ja väärinymmärryksiä

Seminaarin keskeinen ajatus ja viesti oli se, että Kainuun matkailutarjonnan tulisi olla entistäkin vahvemmin löydettävissä, arvioitavissa ja ostettavissa Internetissä.

Wild Taiga -alueen toimintaa esitellyt Jaana Keränen kertoi ajankohtaiskatsauksessaan, että Internet-markkinoinnin osalta on kiinnitetty huomiota hakukoneoptimointiin ja sosiaaliseen mediaan (Facebook, Youtube, TripAdvisor). Näkyvyyttä on haettu myös VisitFinlandin kautta ja ResponsibleTravel.Com -portaalin kautta. Ilahduttavaa oli myös kuulla, että myös yhteistä Intranetiä käytetään toiminnan tehostamiseksi. Uusi Discover Kainuu -uutiskirje on tulossa.

Vuokatin alueen terveiset toi tilaisuuteen Pasi Tolonen Sokos Hotel Vuokatista. Keskeinen viesti oli, että sähköiseen mediaan ja näiden medioiden välisiin linkkeihin panostetaan voimakkaasti. TV ja radio ovat osa sähköistä mediaa. Pelkät staattise nettisivut eivät kuitenkaan riitä, vaan on oltava aktiivinen ja luotava asiakkaita kiinnostavaa sisältöä. Kilpailu on globaalia ja on huolehdittava siitä, että erotutaan – sekä tuotteilla että brändillä.

Kansainvälisen matkailun koordinointi -hankkeen kokemuksista mieleen jäi se, että Venäläiset kuluttajat ohittivat matkanjärjestäjät ja ostivat palvelut suoraan suomalaisilta tuottajilta. Kuluttajamarkkinointiin on siis panostettava jatkossa sekä tuotteiden ostettavuuteen. Tämän nosti esille Juha Tanskanen Pohjolan Myllystä.

Tilaisuuden päätti Pertti Kaijasilta Jomenasta mainiolla esityksellään. Alla on lista muutamista itselleni mieleen jääneistä seikoista:

• Markkinointi & Mainonnan Saittimittarit
• Helppokäyttöisyys – asiakkaan ei pitäisi joutua miettimään, miten sivuilla toimitaan
• Nordic Visitor
• Web-kamerat, joissa ei tapahdu mitään
• Tietoa ei pitäisi piilottaa pdf-esitteisiin
• Rough Guides
• Miten asiakas käsittää matkailualueen – kuva ei ole tarkka, vaan maan tai mantereen laajuinen?
• Kerro tarinoita ja myy tehokkaasti
• HTML5 ja CSS3 – mobiililaitteille ja sisällöille
• Esendra
• Frosmo

Yleinen havainto oli se, että Kainuun matkailuyritykset ovat hyvin eri tasoisia oman Internet-markkinointinsa ja verkkomyyntinsä suhteen. Tämä riippuu eri alueiden matkailuliiketoiminnan yleisen kehitystason eroista ja toiminnan laajuudesta sekä ammattimaisuudesta. Sama tilanne on käsittääkseni myös monilla muilla suomalaisilla matkailualueilla.

Ongelmana on se, että nykyaikaisen Internet-markkinoinnin välineitä ei käytetä ollenkaan, niitä käytetään vajavaisesti tai jonkinlainen kokonaisuuden hallinta puuttuu. Pienyritysten resurssiongelmat pätevät myös tässä tilanteessa. Mitkä ovat ne asiat, jotka pystytään pienyrityksissä tehokkaasti toteuttamaan?

Ratkaisemattomia kysymyksiä löytyy myös siitä, miten toiminta organisoidaan koko alueen ja alueen eri yritysten välillä sekä siitä, mitä myyntikanavia on käytössä. Onko kaikilla oma suora kanavansa vai käytetäänkö yhteistä kauppapaikkaa, vai olisiko sittenkin molempi parempi?

Millä tavalla ammattikorkeakoulu voisi tämän asian kehittymistä tukea ja edistää? Edellämainitut seikat tulisi tietysti ottaa matkailualan koulutuksessa huomioon. Matkailun kehittämishankkeissa tulisi olla aina “sähköinen ulottuvuus” mukana.

Kainuun Edun eETU-hanke järjesti verkkokauppaa käsittelevän Vaurastu verkossa -seminaarin. Paikalla oli lähes 200 osallistujaa, yritysten edustajia, opiskelijoita. Esitysmateriaalit ovat lähipäivinä saatavilla KE:n web-sivuilta.

• Yhteisöllinen, globaali verkostotalous
• Verkkoliiketoiminta on palveluliiketoimintaa
• Pyrkimys pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen
• Suomi on pieni markkina – kansainvälistyminen
• Internet on merkittävin ostopäätökseen vaikuttava tekijä – tuetaanko tätä päätöksentekoa?
• Vertaissuosituksia haetaan keskimäärin 7 kpl
• Tilastolähteitä: TNS Gallup, Eurostat, Tilastokeskus, Special Eurobarometer, eMarketer, Forrester, Pew Internet
• Monikanavaisuus: online ja offline tukevat toisiaan
• Myynti suoraan tukkureiden varastosta, ei omia varastoja
• Tietokoneiden ja laitteiden verkkomyynti ylikuumeni taannoin
• Verkkokaupan välittömät vaikutukset (myynti) ja välilliset vaikutukset (ostopäätökset)
• Yrityslähtöisyys (kustannussäästöt) ja asiakaslähtöisyys (myynti)
• Keskitytään liikaa välittömiin vaikutuksiin, nimelliseen kustannustehokkuuteen
• Ketä palvellaan ja mistä tulot?
• Teknisistä ongelmista johtuva verkko-ostamisen keskeytyminen on lisääntynyt paljon
• Verkkokaupan hakuominaisuus on keskeinen
• Videot tuote-esittelyissä

Ostaminen verkosta jatkaa edelleen kasvuaan, eikä suosituimmissa tuotteissa ole suuria muutoksia tapahtunut. Matkailuun liittyvät tuotteet ja pääsyliput, kirjat, musiikki, vaatteet ovat ostetuimpia. Vaatteiden verkkokaupan tarjonta kasvaa H&M:n tullessa markkinoille.

Tärkeä pointti on se, että lähestyttäisiin verkkokauppaa asiakkaan lisäarvon ja palvelun kautta, ei pelkkien kustannussäästöjen ja itsepalvelun kautta.

• Edelleen myös kivijalka-matkatoimisto
• Amadeus-integraatio, GDS (laaja tarjonta)
• Paketointi: dynaaminen, virtuaalinen, räätälöity
• Lennot, majoitus, autovuokraus plus ohjelmapalvelut ja pääsyliput
• Viikko-ohjelmat
• Kotimaiset asiakkaat eivät vielä paljoa osta ohjelmapalveluja netistä
• Erillinen majoitusvarausjärjestelmä (mm. mökit)
• Erikoisuuksien tarjoaminen – esim. petojen katselu
• Tapahtumat, esim. Ruka Nordic Opening
• Matkakohteille soveltuva palvelu
• Myyntiorganisaatio
• Markkinointiyhteistyö

Tämäntyyppiset palvelut auttavat matkailijoita suunnittelemaan matkaansa ja seulomaan suuresta tarjonnasta ja tietomäärästä haluamansa palvelut edullisimmalla hinnalla. Matkailupalvelujen tuottajalle tällainen on varmasti yksi varteenotettava myyntikanava – pitääkö rinnalla olla myös oma? Mistä kanavasta saataisiin eniten myyntiä? Entä hinnoittelu eri kanavien välillä?

Aktiviteettien osalta ongelmana on palvelun tuotteistaminen siihen pisteeseen, että se on ostettavissa verkosta. Matkakohteiden viikko-ohjelmiin sisältyvät palvelut ovat tällaisia, mutta entä esimerkiksi räätälöitävät karhunkatseluretket? Huomiota kiinnitti myös se, että kotimaiset asiakkaat eivät välttämättä haluakaan ostaa “etukäteen” aktiviteetteja – lomanvietto jätetään avoimeksi. Ostaisivatko/varaisivatko he palveluja verkon kautta matkakohteessa ollessaan?

• Vivere.fi – elvytysohjelma
• Tekninen osaaminen ei riitä, täytyy olla myös liiketoimintaosaamista (esim. kiinteistövälitys)
• Vaatii työtä
• Kokeile ensin vaikka Huuto.netiä, sitten omaa verkkokauppaa!
• Koffin integroitu tilausjärjestelmä verkon yli
• Ihmiset haluavat vaikuttaa – sosiaalinen media
• Ihmiset haluavat vaikuttaa myös yrityksiin – kysy heiltä
• Internet-palvelu on aina kansainvälinen – verkossa on vain yksi maa
• Älä tee itsepalvelumyymälää
• Elisan Cloud Company-video
• Facebook, Suomi24
• Innovatiivinen markkinointikampanja: Old Spice

Mieleen jäi moniosaamisen merkitys: teknologian ja liiketoiminnan yhteys. Askeleittainen eteneminen verkkokaupassa on suositeltavaa. Lisäksi tuotiin hyvin esille sitä, miltä “Internet-maailma” näyttäytyy nyt ja lähitulevaisuudessa.

****

Tällaisia ajankohtaiskatsauksia, tietoiskuja ja case-esimerkkejä tulisi sisältyä myös korkeakoulujen liiketalouden opintoihin. Ei välttämättä tässä seminaari-formaatissa, vaan jonkinlaisena monimuotoisena oppimistehtävänä sopivan opintojakson/jaksojen yhteydessä.

Image via Wikipedia

Haaga-Helia ja Haaga Perho järjestivät eTourism 2010 -seminaarin 23.9. Tässä artikkelissa nostan esille sellaisia asioita, joihin itse kiinnitin huomiota ja jotka herättivät ajatuksia.

Esitykset löytyvät kokonaisuudessaan Matkaa alkaa verkosta -yhteisöstä (edellyttää rekisteröitymisen).

Jere Talonen Haaga-Helia AMK:sta esitteli lyhyesti hyvin mielenkiintoisen 3E+RS-mallin: Experiences, E-World, Economics, Responsible, Sustainable. Mallia on hyödynnetty myös heidän ops-työssään – antaa ajatuksia myös täällä tehtävään kehitystyöhön.

Terry Kane Jumeirah Groupista hahmotteli matkailun tulevaisuuden näkymiä:

• Neljä matkailun tulevaisuuden skenaariota.
• Turistit eivät halua olla turisteja – “off the beaten path”
• Uudet, kapeat segmentit
• Silver Surfers 50+ väestöryhmä kasvaa
• Kiinan ja Intian massamarkkinat tulevaisuudessa
• Kestävä kehitys, ekologisuus on aivan äärimmäisen tärkeää! (esim. VICE-malli)
• Asiakkuuksien hallinta ja asiakasläheisyys on keskeistä
• Suora yhteys asiakkaaseen – markkinointi ja myynti
• Webistä tulee henkilökohtainen – räätälöity matkailusisältö?
• Mobiilin merkitys kasvaa

Kanen esityksessä oli paljon mielenkiintoista asiaa. Sähköisen liiketoiminnan kannalta haasteellista on asiakkuuksien hallinta ja asiakasläheisyys, asiakasymmärrys, asiakasinformaatio, yms. Samaa haasteellisuutta edustaa suora yhteys asiakkaaseen – moniko pystyy myymään verkon yli palvelujaan? Entäpä vielä siten, että asiakkaalle tarjottava informaatio olisi yksilöllisesti räätälöityä?

Kenellä on matkakohteessa täydellisin ymmärrys kohteen kaikista eri asiakkaista ja asiakassegmenteistä? Paljonko matkakohteen yritykset tietävät ylipäätään omista asiakkaistaan? Voi hyvinkin olla, että asiakkaita koskeva tieto on pinnallista, se on hajallaan yrityksen sisällä ja asiakkaita koskevaa tietoa ei jaeta kohteen sisällä.

Jenni Glad 12Snapista kertoi mobiilimarkkinoinnista ja sen soveltamisesta matkailualalla:

• Luvanvaraisuus, saatava asiakkaan suostumus
• Mobiilin käyttötavat markkinoinnissa: palvelut, sisällöt, aktivointi.
• “Perusnokialainen” on luultavimmin se yleisin mobiililaite
• Laitteiden, käyttöjärjestelmien ja sovellusten kirjava tarjonta on ongelma
• Tripadvisorin mobiiliversio
• Sijaintiperustainen mainostaminen karttapalvelun kautta, esim. Nokian Ovi Maps
• North Face Trailhead (taustalla Everytrail.com)
• ASML:n pelisäännöt mobiilimarkkinoinnille

Mobiilikanavalla on merkitystä silloin, kun asiakas on matkakohteessa – mistä voimme tietää sen? Karttapalveluihin kytketyt mainosmekanismit voisivat olla hyvinkin toimivia. Luonto- ja liikuntamatkailun osalta Everytrailin kaltaiset palvelut ovat kiinnostavia, sillä niissä on sosiaalisia ja pelillisiäkin ulottuvuuksia.

Voisiko geokätkentää brändätä matkakohteessa?

“Perusnokialaiset” laitteet ja datayhteyksien hinta ovat ongelmia – mutta mikä on tilanne jossain kapeassa segmentissä, vaikkapa luontokuvaajat ja petojen katselusta kiinnostuneet?

Sirkku Laine (Sähköinen Liiketoiminta Suomi) puhui aiheesta Augmented reality ja sen hyödyntäminen matkailussa:

• Laajennettu todellisuus
• Puhelimen kameran kautta on katsottavissa lisätietoa ympäristöstä
• Esim. matkaoppaiden toteuttaminen tällä tavoin?
• Beatles tour
• Hoppala Berlin Wall
• Nearest tube

AR voisi toimia jossain hyvin rajatussa kohteessa (esim. Beatles Tour, Berlin Wall). Käyttöä voisi olla myös esine-tasolla (esim. taideteokset), mutta silloin luultavimmin pitäisi olla jonkinlainen hahmontunnistus- tai NFC-teknologia käytössä. GPS:n avulla voidaan saada tietoa lähinnä rakennusten tasolla. Tässä laite- ja sovellusvaatimukset ovat korkealla.

AR-sovellusten avulla voi saada ympäristöstään lisätietoa mm. Wikipediasta, Googlesta, Youtubesta, eri valokuvapalveluista jne. Löytyvätkö matkakohteen keskeiset attraktiot ja niiden tiedot tätä kautta?

Fantastecin Juha Väisänen esitteli Virtual Lapland -peliä ja sen käyttöä matkailumarkkinoinnissa:

• Pelit ovat elämyksiä verkossa
• Pelit kiinnittävät ihmisten huomion – antaa mahdollisuuksia markkinointiin
• Vetoavat lapsiin ja nuoriin, mutta myös aikuisiin
• Matkakohteen ja sen attraktioiden esiintyminen pelissä
• Asiakastiedon kerääminen ja ymmärryksen kasvattaminen
• 3D Starwood Hotel – Hotellin käyttäjälähtöistä kehittämistä
• Elokuvat paikan markkinoinnissa ja nyt myös pelit – vrt. Da Vinci -koodi

Tämä aihe herätti mielenkiintoa ja onhan Virtual Laplandissa jo mukana matkailualan toimijoita. Pelit ja virtuaalimaailmat ovat matkakohdetason kehittämisasioita. Esitellyssä tapauksessa on etuna vahva yhteys jouluun. Mikä voisi olla vastaava intressi jossain muussa kohteessa muualla? Kukahan hyppää tähän junaan seuraavana?

Seminaarin työryhmätyöskentelyssä esille tulleita ajatuksia:

• Musiikki osana elämystä verkossa (voiko verkossa olla elämyksiä) – käytettävä harkiten, sillä saattaa häiritä tiedonhakua tai ostoprosessia
• Web-videoiden taustamusiikkiin syytä kiinnittä huomiota, sillä se luo tunnelmaa
• Mobiilimainonta ja mobiili osana asiakaspalvelua - mobiilissa ostetaan vielä aika vähän.
• Tekstiviestit toimivat teknisesti varmasti.
• SMS on toiminut esim. SK-ravintoloiden käytössä hyvin
• Mobiilisovellusten tulisi olla niin hyödyllisiä asiakkaalle, että niistä ollaan valmiita maksamaan (edes vähän).
• Reaaliaikaisen, hyödyllisen, arvokkaan tiedon tarjoaminen mobiilin kautta asiakkaalle?
• Internet toimii myös mobiilissa: web-sivut, sähköposti, Google (haku ja kartat), Facebook, Twitter, yms.

Kiitokset työryhmän jäsenille Mauri, Suvi ja Jarkko!

Edit: Lisätty kuva ja kaksi linkkiä.